Kirjallisuudentutkimus:konnotaatio

    Tieteen termipankista

    konnotaatio

    konnotaatio
    Määritelmä sanan sivumerkitys, lisämerkitys
    Selite Kultaa käsittelevä hakusana-artikkeli Gummeruksen Tietojätissä (1983) alkaa denotatiivisella määrittelyllä: "kulta (lat, aurum) pehmeä, kiiltävä, keltainen metallialkuaine. Kem. merkki Au, järjestysluku 79, atomimassa 1963665, tiheys 19,32," (jne). Kulta-sanan konnotaatiot - joista tietosanakirja ei mainitse mitään - kuuluvat enimmäkseen tunne-elämän ja symboliikan tasolle liittyen useimmilla ihmisillä rikkauteen, valtaan, ahneuteen, ylellisyyteen, kenties myös kullanhimon mukanaan tuomaan pahuuteen ja turmioon. Kullaksi kutsutaan myös mielitiettyä tai rakastettua. Sanat herättävät ihmisissä erilaisia konnotaatioita riippuen heidän kokemuksestaan ja tietämyksestään. Tiedemiehen tavoitellessa eksakteja denotaatioita taiteilija usein panostaa konnotaatioihin, joiden avulla poeettisen kielen kerroksellisuus ja rikkaus kasvaa.

    Erikieliset vastineet

    konnotationruotsi (svenska)
    Konnotationsaksa (Deutsch)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 4.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:konnotaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:konnotaatio.)