Kirjallisuudentutkimus:kirjasota
kirjasota
| kirjasota |
Kirjasota edellyttää yleensä suhteellisen kehittynyttä kirjallista julkisuutta. Suomessa kirjasotia on käyty kiivaimmin 1920-30-luvulla ja 1950-60-luvulla. Yleensä niitä on esiintynyt yhteiskunnan ja kulttuurin murrosaikoina. Lähes poikkeuksetta kirjasotia ovat viritelleet ne, jotka ovat kokeneet uskonnollisia, moraalisia tai elämänkatsomuksellisia näkemyksiään loukatun. Viime aikojen tunnetuimman kirjasodan on saanut aikaan Salman Rushdien romaani The Satanic Verses (1988, Saatanalliset säkeet). Iranin hengellinen johtaja Ajatollah Khomeini julisti kirjailijalle fatwan, kuolemantuomion, jolloin tämä joutui piiloutumaan maan alle usean vuoden ajaksi ja on joutunut tappouhkausten kohteeksi tämän jälkeenkin.
Ensimmäisen varsinaisen kirjasodan Suomessa aiheutti Juhani Ahon pienoisromaani Yksin (1890), johon sisältyvä naturalistinen bordellikohtaus Pariisissa herätti pahennusta. Vuoden 1891 valtiopäivillä teosta syytettiin pornografiseksi. Muuan talonpoikaissäädyn edustaja väitti kirjailijan "ikäänkuin vieraantuneena kansastansa ohjanneen oivan runoratsunsa Pariisin lokaviemäreihin". Tapauksen takia romutettiin jo pitkään harkittavana ollut pysyvä kirjailijapalkkiojärjestelmä; raskauttavaksi katsottiin, että Aho oli tehnyt Pariisin-matkansa senaatin myöntämällä matkarahalla. Myöhempiä kirjasotia ovat nostattaneet esim. Maria Jotunin komedia Tohvelisankarin rouva (1924), Paavo Rintalan romaani Sissiluutnantti(1963) ja Hannu Salaman romaani Juhannustunssit (1964). Jotunin farssimaisen näytelmän "siveettömyydestä" keskusteltiin lähinnä kokoomuslaisten ja maalaisliittolaisten toimesta kiivaasti eduskunnassa, kun oli päätettävä teatterilaitoksen avustuksista. Lihan ja rahan himoista kertovaa näytelmää pidettiin "iskuna kotia ja perhettä vastaan". Rintalan kirja puolestaan herätti närkästystä lottakuvauksellaan, ja Salaman romaanista löydettiin rohkeiden seksikuvausten ohella jumalanpilkkaa. Salama-sotaan osallistui ylin valtiojohtokin. Kokoomuksen kahdenkymmenen kansanedustajan tekemä eduskuntakysely ja oikeusministerin syytevaatimus johtivat 1965-68 käytyyn oikeusjuttuun, jonka päätteeksi kirjailija tuomittiin "harkitusta Jumalan pilkasta" kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kirjailija ja hänen kustantajansa määrättiin menettämään valtiolle "rikosten" tuottama taloudellinen hyöty. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen armahti Salaman 1968.
Ilmestymisaikanaan poikkeuksellisen kuohuttaviksi koettiin myös Pentti Haanpään novellikokoelma Kenttä ja kasarmi (1928), Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas (1954) ja Matti Pulkkisen romaani Romaanihenkilön kuolema (1985). Esimerkit osoittavat, että kirjasodan syttymiseen tarvitaan yleensä taiteellisesti korkeatasoinen teos, jonka sanan voima on vanhoillisimmille liikaa.Erikieliset vastineet
| culture war | englanti (English) | |
| literary polemics | englanti (English) | |
| bokkrig | ruotsi (svenska) | |
| Literaturstreit | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- polemiikki (vieruskäsite)
- sensuuri
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:kirjasota. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjasota.)