Kirjallisuudentutkimus:kalevalamitta

    Tieteen termipankista

    kalevalamitta

    kalevalamitta
    Määritelmä vanhan suomalais-karjalaisen, vatjalaisen, liiviläisen ja virolaisen kansanrunouden runomitta, jonka perusrytmiikan luo nelipolvinen trokee
    Selite

    Kalevalasäe perustuu osin tavujen laajuuteen, osin painoon. Mitalle on lisäksi ominaista alkusoinnun ja kerron runsas käyttö. Nämä piirteet esiintyvät myös Kalevalan (1849) kolmannen runon katkelmassa:

    Vaka vanha Väinämöinen
    elelevi aikojansa
    noilla Vainölän ahoilla,
    Kalevalan kankahilla.
    Laulelevi virsiänsä,
    laulelevi, taitelevi.
    Kalevalamitan kysymyksiä käsitellessään Matti Kuusi (Suomen Kirjallisuus I, 1963) esittää olettamuksen, että "Karjalan kalevalainen runo ehken pääsi juurtumaan viimeistään 700-luvulla Laatokan luoteisrannikolle syntyneen länsisuomalaisen siirtokunnan mukana". Taidelyriikassa kalevalamittaa edustaa esim. Eino Leinon pääteoksena pidettävä runokokoelma Helkavirsiä (1903, 1916). Uudemmassa lyriikassa esim. sortavalalaissyntyinen Matti Rossi on kokeillut kalevalamittaista ilmaisua runokirjassaan Laulu tummana tulevi (1976).
    Lisätiedot ks. myös kalevalamitta folkloristiikassa.

    Erikieliset vastineet

    Kalevala metreenglanti (English)
    metro kalevalianoitalia (italiano)
    mètre kalevaléenranska (français)
    kalevalamåttruotsi (svenska)
    Kalevala-Metrumsaksa (Deutsch)
    kalevalskaja metrikavenäjä (русский)
    kalevala-värsimõõtviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:kalevalamitta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kalevalamitta.)