käsitteellinen kirjallisuus


käsitteellinen kirjallisuus	(ehdotettu)

Määritelmä käsitetaiteen sovellus kirjallisuuteen; kokeellisen kirjallisuuden muoto, jossa painotetaan kirjoittamisprosessia sekä kirjallisuuden materiaalia ja käsitteellisiä ulottuvuuksia perinteisten kirjallisten teosten luomisen sijaan

Selite

Käsitetaiteessa painotetaan sananmukaisesti taiteen käsitteellistä ulottuvuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien taideteosten luomista keskeisempää on uusien taiteenteon mallien luominen ja olemassa olevien esineiden ja teosten käsitteellinen muokkaaminen. Marcel Duchampin ready-made-taiteen mallin mukaisesti käsitetaiteessa voidaan nostaa arkisia esineitä ja materiaaleja taiteellisen tarkastelun kohteeksi nimeämällä ne uudelleen ja tuomalla ne taideinstituution piiriin. Käsitetaiteessa on tavallista kyseenalaistaa tekijyys ja taiteilijan luovuuden arvo.

Kirjallisuudessa käsitteellisyyttä ovat esimerkiksi sattumalta löydettyjen tekstien julkaiseminen kirjallisuutena, erilaiset ”luovuudettomuuden” muodot, joissa teoksia tuotetaan mekaanisesti kopioimalla tai muuntamalla lähdetekstejä (taustana dadarunous ja Joseph Kosuthin kollaasit) sekä appropriaatiot eli toisten kirjailijoiden teosten muokkaaminen uusiksi tekijänoikeuksia koettelevalla tavalla. Perinteisessä mielessä ehyttä teosta tärkeämpää on prosessi, jonka käsitteellisesti suuntautunut kirjoittaja käy läpi. Keskustelu kirjallisuuden rajoista ja kirjailijana toimimisesta kuuluu olennaisesti käsitteelliseen kirjallisuuteen.

Suomen käsitteelliseen kirjallisuuteen kuuluvat muun muassa Leevi Lehdon Päivä (2004), Karri Kokon Varjofinlandia (2005), Henriikka Tavin teossarja Kaksitoista (2012), Heikki Sauren Kirjoituksia maasta (2011) sekä Kokon ja Sami Liuhdon appropriaatio Emme soisi sen päättyvän (2020).

Lähikäsitteet

kokeellinen kirjallisuus (yläkäsite)

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:käsitteellinen runous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:käsitteellinen runous.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →