Kirjallisuudentutkimus:juomalaulu
juomalaulu
| juomalaulu |
yleensä kepeä ja humoristinen juomapitojen laulu
Varhaisin tunnettu juomalaulujen tekijä on kreikkalainen Anakreon (n. 570 - n. 500 eKr.). Juomalauluperinnettä ovat osaltaan jatkaneet goliardirunoilijat, G. E. Lessing, J. W. von Goethe ja Carl Michael Bellman. Bellmanin kokoelman Fredmans sånger (1791) runossa nro 16 kehotetaan (suom. Kyllikki Villa):
- Kom, kamrater, lät oss stimma!
Punsch och bischoff upp i skyn,
till dess döden med sin dimma
skymmer för vår syn.
- Remutkaamme, kaikki kansa!
Punssimaljat täyttäkää,
kunnes kuolo sumullansa
näön pimentää,
Bellmanin tunnetuin runo "Gubben Noak" (Ukko Nooa) on sekin juomalaulu. Suomalaisiin juomalaulujen tekijöihin kuuluvat ainakin Frans Mikael Franzén, Jaakko Juteini, J. L. Runeberg, Aleksis Kivi, A. Oksanen, J. H. Erkko, Eino Leino, P. Mustapää, Unto Kupiainen, Palle (Reino Hirviseppä) sekä monet kansanrunoilijat. Kotimaiset juomalaulut ovat suurelta osin käännöksiä tai mukaelmia latinan- ja saksankielisistä, pääasiassa keskiaikaisista lauluista. Ensimmäinen alkuperäinen suomenkielinen juomalaulu lienee Kaarle Theodor Stråhlmanin "Wijnan ylistys" (1805). Tunnetumpi on Oksasen "Kerran viinikellarissa" (Säkeniä, 1868), joka alkaa julistuksella: "Ah, katovaista on riemu kun unten häilyvä parvi,/viina on ainoa vaan, joss' ilo varmana on!" "Oi olvi ijankaikkinen!" kuuluu Kiven tunnettu juomalaulu näytelmässä Olviretki (1866).
Erikieliset vastineet
| drinking song | englanti (English) | |
| canto bacchico | italia (italiano) | |
| chanson à boire | ranska (français) | |
| dryckesvisa | ruotsi (svenska) | |
| Kommerslied | saksa (Deutsch) | |
| Trinklied | saksa (Deutsch) | |
| Weinlied | saksa (Deutsch) | |
| zastolnaja pesnja | venäjä (русский) | |
| joogilaul | viro (eesti) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 12.2.2026: Kirjallisuudentutkimus:juomalaulu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:juomalaulu.)