Kirjallisuudentutkimus:folklore
folklore
| folklore |
Termi on johdettu englanninkielen sanoista "folk", kansa ja "lore", perimätieto. Suppeimmillaan folklore tarkoittaa kirjoittamatonta kirjallisuutta ja laveimmillaan kaikkea kansanomaista kulttuuria. Alkuperäismerkitykseltään se on viitannut erityisesti talonpoikaisväestön ja alempien kansankerrosten perinteeseen. Merkitys voi kuitenkin vaihdella eri kieli- ja tutkimusalueilla.
Folklorelle on tyypillistä suullinen periytyminen, anonymiteetti, yhteisöllisyys, kansanomaisuus ja kaavamaisuus. Se käsittää kirjoittamattoman kirjallisuuden, mm. kansanrunouden sekä -kertomukset, laajimmillaan kaiken kansanomaisen kulttuurin, esimerkiksi kansanlaulut ja käsityöperinteen. Käsitettä voidaan laventaa sisällyttämällä siihen leikit, kansantanssi ja -musiikki, perinnäiset uskomukset, käsitykset ja rituaalit.
Folklore on kulttuuriviestintää, tavallisten ihmisten omaa kulttuuria. Se on kehittynyt paikallisen ryhmän tai yhteisön keskuudessa, ja peilaa kulttuurille ominaisia arvoja ja asenteita. Folklorea voidaan tarkastella yksittäisinä perinnetuotteina, satuina, tarinoina, lauluina ja leikkeinä. Nämä voivat ytimeltään tunnistettavina siirtyä sekä pystysuoraan sukupolvelta toiselle että vaakasuoraan sosiaalisilta ryhmiltä ja paikkakunnilta, tai jopa kansalta toiselle yli kieli- ja kulttuurirajojen. Suullisena perinteenä folklore on altis muutoksille.
Folkloren voidaan nähdä myös miljöö- ja ryhmäsidonnaisena viestintänä, jonka olennaisia aineksia ovat kerrottavan sadun tai laulettavan laulun lisäksi sekä esittäjä perinnäisine taitoineen että kuulijakunta odotuksineen, (mikä tekee siitä miljöö- ja ryhmäsidonnaista viestintää). Tämä vaikuttaa myös sen elinikään ja levinneisyyteen. Myös yksilö voi sepittää folklorea, mikäli se soveltuu olemassa oleviin perinnelajikonventioihin ja asemoituu tavalla tai toisella yhteisöön.
Nykypäivänä folkloristit pitävät termiä folklore epätäsmällisenä ja ongelmallisena, sillä sen edellytyksenä on staattinen kulttuuri, ja että sitä tuottavat vain oppimattomat ja köyhät. Yleisesti folklore ymmärretään inhimillisinä ilmauksina ja tapoina elää. Näillä viitataan ihmisten välisiin, taiteellisiin vuorovaikutustapoihin sekä kieleen, työhön, ruokaan, leikkiin, tanssiin, lauluun, eleisiin, uskomuksiin jne kehitettyihin luoviin muotoihin. Folklore voidaan nähdä inhimillisen työn ja ajattelun tuotteina, jotka ovat kehittyneet rajatussa, suoraan sukupolvelta toiselle kommunikoivassa yhteisössä, yleensä suullisesti tekijää tuntematta.Erikieliset vastineet
| folklore | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- kansanrunous (alakäsite)
Käytetyt lähteet
Folkloristiikka, LehtonenT2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:folklore. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:folklore.)