Folkloristiikka:folklore
folklore
| folklore |
Folklorella tarkoitetaan henkistä kansankulttuuria yleensä ja etenkin suullista perinnettä; nimitys johtuu englannin sanoista folk, "kansa" ja lore, "perimätieto". Sanan "folklore" käyttöala ja merkitys vaihtelevat jonkin verran sekä eri kielialueittain että eri tutkimustraditioiden ja tieteellisten koulukuntien piirissä. Suppeimmillaan folklore voidaan käsittää kirjoittamattomaksi kirjallisuudeksi, kansan sanataiteeksi, johon kuuluvat kansanrunous ja kansankertomukset. Laveimmillaan se tarkoittaa kaikkea kansanomaista kulttuuria, siis yhtä hyvin kansanlauluja kuin kansanomaista käsityöperinnettä. Nykyään Pohjoismaissa folkloreen katsotaan kuuluviksi kansanrunouden ja -kertomusten lisäksi mm. leikit, kansantanssi ja -musiikki sekä perinnäiset uskomukset, käsitykset ja rituaalit. Folklorea voidaan tarkastella yksittäisinä perinnetuotteina, satuina, tarinoina, lauluina ja leikkeinä, jotka ytimeltään tunnistettavina siirtyvät sukupolvelta toiselle tai kansalta toiselle, yli kieli- ja kulttuurirajojen. Folklore voidaan nähdä myös miljöö- ja ryhmäsidonnaisena viestintänä, jonka olennaisia aineksia ovat kerrottavan sadun tai laulettavan laulun lisäksi sekä esittäjä perinnäisine taitoineen että kuulijakunta odotuksineen. Yhteistä kaikelle folklorelle on sen suullinen periytyminen, anonymiteetti, yhteisöllisyys, kansanomaisuus ja kaavamaisuus. Folklore on kulttuuriviestintää: sen sanoma voi välittyä sekä pystysuoraan sukupolvelta toiselle että vaakasuoraan sosiaalisissa ryhmissä tai paikkakunnalta toiselle. Suvuittainen pystysuora periytyminen näyttää olevan luonteenomaista esim. suurelle osalle kalevalaista epiikkaa. Vaakasuora viestintä on ominaista mm. lasten leikkiyhteisöjen pihaperinteelle. Suullisena perinteenä folklore on altis muutoksille. Kansansadulla, -laululla tai sananparrella ei ole tunnettua tekijää. Aikaisemmin oletettiin kansanrunouden syntyneen jonkinlaisen kollektiivisen henkis?runollisen luomistyön tuloksena. Sittemmin käsitykset ovat muuttuneet: folklorellakin on tekijänsä ja joitakin kansanperinteen sepittäjiä on mahdollista tunnistaakin. Folkloreksi tekee heidänkin luomistyönsä perimmältään sen soveltuminen jo olemassa oleviin perinnelajikonventioihin, edelleen periytyminen sekä suulliselle perinteelle ominainen muuntelu ja sulautuminen folkloren nimettömään yhteisvarastoon. Perinteen kehittymiseen tarvitaan ryhmä tai yhteisö. Se voi olla yhtä hyvin neljän hengen korttiseurue vakiosutkauksineen kuin kokonainen kansakunta kekkoskaskuineen. Ensimmäisille folkloristeille kansaa oli vain talonpoikaisväestö, ja folklorella tarkoitettiin nimenomaan ns. alempien kansankerrosten perinnettä. Yhteistä folklorea voi kuitenkin olla yhtä hyvin kyläyhteisöllä tai metsätyömiehillä kuin tieteellisillä seuroilla tai nuorisojengeillä. Folklore on tavallisten ihmisten omaa kulttuuria. Se on kehittynyt paikallisten intressien pohjalta kotoisiin ilmaisun ja viestinnän tarpeisiin. Sitä ei ylläpidä mikään virallinen laitos, ei kirkko, koulu eikä televisio, vaikka ne saattavat siihen vaikuttaa. Uudet käyttäjäryhmät hyväksyvät ja omaksuvat folkloren omien tarpeidensa pohjalta, ja näistä ryhmistä riippuu sen elinikä ja levinneisyys. Tämä folkloren ominaisuus tekee siitä aineistoa, joka yksityishenkilöiden käsityksiä ja virallisia kannanottoja luotettavammin voi paljastaa jollekin kulttuurille ominaisia arvoja ja asenteita. Folklore on rakenteeltaan ja sisällöltään kaavamaista, stereotyyppistä. Samojen muottien mukaan luodaan yhä uusia sananparsia ja arvoituksia, muuttumattomat sankarityypit seikkailevat rakenteeltaan samoina pysyvissä saduissa, ja kansanlaulujen sepittäjät turvautuvat jatkuvasti samoihin teemoihin. Liiaksi kaavasta poikkeavat yksilölliset piirteet karsiutuvat perinteestä, ellei sitten uusi piirre ole niin kiinnostava, että siitä muodostuu uuden tradition lähtökohta.
Monet folklorelle ominaiset kaavamaisuudet ovat vaivatta pystyneet ylittämään eri viestintämuotojen välisen kynnyksen ja pesiytymään iskelmien, sarjakuvien, mainosten, televisiosarjojen ja viihdelukemistojen poploreen.Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Folkloristiikka:folklore. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:folklore.)