Kirjallisuudentutkimus:draamallinen ironia
draamallinen ironia
| draamallinen ironia |
Määritelmä
ironia, joka syntyy ristiriidasta näytelmän henkilön pyrkimysten ja häneltä salassa olevien, mutta katsojan tai lukijan tuntemien tosiasioiden välillä
Selite
Draamallisessa ironiassa yleisö siis tajuaa näyttämötilanteen merkityksen ja seuraukset, näytelmähenkilö ei. Draamallista ironiaa on käytetty sekä tragedioissa että komedioissa. Se on ominaista esim. Sofokleen tragedialle Oidipus Tyrannos (n. 428 eKr., Kuningas Oidipus), jossa Oidipus etsiessään Thebassa riehuvan ruton aiheuttajaa ja kuningas Laioksen murhaajaa joutuu toteamaan itsensä syylliseksi. Myös komedioissa on hyödynnetty draamallista ironiaa; Shakespearella esiintyy usein väärän identiteetin motiivi valepukuineen, kaksosineen jne.
Erikieliset vastineet
| dramatic irony | englanti (English) | |
| ironie dramatique | ranska (français) | |
| dramatisk ironi | ruotsi (svenska) | |
| dramatische Ironie | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- ironia (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:draamallinen ironia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:draamallinen ironia.)