Kirjallisuudentutkimus:ambiguiteetti

    Tieteen termipankista

    moniselitteisyys | ambiguiteetti

    moniselitteisyys
    ambiguiteetti
    Selite

    Tahallinen tai tahaton monimerkityksisyys, moniselitteisyys tai ristiriitaisuus; polysemia. Englantilainen runoilija ja kirjallisuudentutkija William Empson (1906-84) teki käsitteen suosituksi teoksellaan Seven Types of Ambiguity (1930, 1953). Merkitysten moninaisuus on ominaista taiteelliseile ilmaisulle. Ambiguiteetit eivät kuitenkaan saisi Empsoninkaan mukaan olla itsetarkoituksellista koristeellisuuden tai tehon tavoittelua; pikemminkin niissä on kyse kielen luonnollisesta ominaisuudesta, joka vain voimistuu silloin kieltä käytetään normaalista poikkeavalla tavalla - esimerkiksi runoudessa. Esimerkki runouden monimerkityksisyydestä on Tuomas Anhavan runoon "Nocturne"” (Runoja, 1953) sisältyvä ambiguiteetti:

    Vaiti on kuu,
    ihmiset vaiti yöllä,
    vaan linnut laulavat, puut,
    suhisee tuuli ja puut
    ja taivaan hiljaisuus on kuultava.
    Ilmaisu "hiljaisuus on kuultava" on ymmärrettävissä vähintään kahdella, joko kuulo- tai näköaistiin liittyvällä tavalla.

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:ambiguiteetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:ambiguiteetti.)