Kirjallisuudentutkimus:ambiguiteetti

Tieteen termipankista

moniselitteisyys | ambiguiteetti

moniselitteisyys
ambiguiteetti
Selite

Tahallinen tai tahaton monimerkityksisyys, moniselitteisyys tai ristiriitaisuus; polysemia. Englantilainen runoilija ja kirjallisuudentutkija William Empson (1906-84) teki käsitteen suosituksi teoksellaan Seven Types of Ambiguity (1930, 1953). Merkitysten moninaisuus on ominaista taiteelliseile ilmaisulle. Ambiguiteetit eivät kuitenkaan saisi Empsoninkaan mukaan olla itsetarkoituksellista koristeellisuuden tai tehon tavoittelua; pikemminkin niissä on kyse kielen luonnollisesta ominaisuudesta, joka vain voimistuu silloin kieltä käytetään normaalista poikkeavalla tavalla - esimerkiksi runoudessa. Esimerkki runouden monimerkityksisyydestä on Tuomas Anhavan runoon "Nocturne"” (Runoja, 1953) sisältyvä ambiguiteetti:

Vaiti on kuu,
ihmiset vaiti yöllä,
vaan linnut laulavat, puut,
suhisee tuuli ja puut
ja taivaan hiljaisuus on kuultava.
Ilmaisu "hiljaisuus on kuultava" on ymmärrettävissä vähintään kahdella, joko kuulo- tai näköaistiin liittyvällä tavalla.

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:ambiguiteetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:ambiguiteetti.)