Kirjallisuudentutkimus:abjekti
abjekti
| abjekti |
Määritelmä
Ahdistusta tuottava tila, jossa lapsi on siirtymässä semioottisesta symboliseen järjestykseen.
Selite
Teoksessaan Pouvoirs de l'horreur. Essai sur l'abjection (1980, Kauhun vallat) Julia Kristeva kutsuu abjektiksi subjektin muotoutumisprosessin sitä vaihetta, jossa lapsi torjuu inhon ja vastenmielisyyden vallassa äidin rakkauden pitäen sitä rajoittavana ja uhkaavana. Samalla lapsi kokee äidin ruumiin vastenmielisenä. Abjektitilassa lapsi ei tunnista rajojaan: ei ole subjektia tai objektia; on vain abjekti, ulos heitetty. Tämä puutteen ja hylätyksi tulemisen kauhun tila merkitsee pahan ja vastenmielisen astumista tuttuun ja turvalliseen.
Väistämättömässä luopumisessa on kuitenkin puhuvan subjektin alku. Kristevan mukaan kielen synty on yhteydessä menetykseen ja inhoon, paradoksaaliseen kaipuuseen takaisin kuvottavaan äidinruumiiseen. Myöhemminkin ihminen tuntee voimakasta inhoa kaikkea sellaista kohtaan, joka uhkaa minuuden rajoja (kuten mätäneminen, oksennus,ulosteet). Likainen on torjuttava, jotta oman alue (minä itse) säilyisi selväpiirteisenä ja puhtaana. Abjektikokemuksesta voi seurata väkivaltainen hyökkäysreaktio sen aiheuttajaa vastaan. Abjektiteoriaa on sovellettu esim. tutkittaessa naisten itsemurhaviestejä.Lisätiedot
Latinan abjectio=pois heittäminen; ranskan abject=halpamainen, katala, alhainen
Erikieliset vastineet
| abject | ranska (français) |
Lähikäsitteet
- psykoanalyyttinen kirjallisuudentutkimus (yläkäsite)
- semioottinen (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:abjekti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:abjekti.)