Kielitiede:syntagma
syntagma
| syntagma |
Määritelmä
peräkkäisten kielellisten yksiköiden muodostama suurempi yksikkö, jossa nämä muodot ovat sekventiaalisessa suhteessa toisiinsa
Selite
Syntagma on aina kahden tai useamman yksikön, esim. sanojen, tavujen tai foneemien muodostama sekvenssi. Esimerkiksi sana susi on nelifoneeminen syntagma, lause Susi ulvoi kaksisanainen syntagma. Peräkkäisten sanojen syntagmassa yksiköitä erottelee esimerkiksi merkitys tai sanapaino.
Lisätiedot
Syntagman käsitteen luojan, Ferdinand de Saussuren mukaan olennaista on sen muodostamien yksiköiden välinen riippuvuus: '"There are always larger units, composed of smaller units, with a relation of interdependence holding between both". Saussure kutsui syntagmaa joskus ketjuksi; F. Karlsson on käyttänyt siitä sanaa jono.
Erikieliset vastineet
| syntagmos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
SaussureF1916, KarlssonF2004, KFT1993, KoivistoV2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Kielitiede:syntagma. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:syntagma.)