Kielitiede:skerping
skerping
skerping |
Skerping on nähtävissä esimerkiksi fäärin kielen sanoissa oyggj ’saari’, kúgv ’lehmä’, nýggjur ’uusi’, trúgva ’uskoa’, búgvin ’valmis’. Fäärin skerping on ominainen sanoille, joiden länsiskandinaavinen vartalo on ollut vokaaliloppuinen; vrt. mnorj. ey- ’saari’, ký-r ’lehmä’, ný-r ’uusi’, trú-a ’uskoa’, bú-inn ’valmis’ (de Vries 1961: 106, 340-341, 413, 599, 64). Vokaalialkuisten taivutuspäätteiden lisääminen vokaaliloppuisiin vartaloihin on siten aiheuttanut hiatuksen, joka fäärissä on voimistunut konsonanttiyhtymäksi, esim. monikon nom.: mnorj. *ey(j)ar > fä. *oy(j)ar > fä. oyggjar ’saaret’. Analogian vaikutuksesta skerping on levinnyt myös niihin taivutusmuotoihin, joissa historiallisesti ei ole ollut konsonantismin synnyttävää hiatusta ja leksikaalistunut sanavartalon osaksi: esim. yksikon nom. oyggj (< ey).
Konsonantismin ilmaantuminen vaikuttaa joissakin tapauksissa siihen, millaiseen äänneasuun alkuperäinen vartalovokaali kehittyy fäärissä, esim. mnorj. kú > fä. kúgv [kʰɪkf].
Erikieliset vastineet
Faroese Verschärfung (luo nimityssivu) | englanti (English) | |
skerping | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- fääri (funktiosuhde)
- leksikaalistuminen (osakäsite)
- äänteenmuutos (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
ÁrnasonK2011, Thráinsson&al2004, deVriesJ1961
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kielitiede:skerping. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:skerping.)