Kielitiede:sana
sana
| sana |
Määritelmä
kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys
Selite
Sana voidaan määritellä usealla eri tavalla. Esim. Koivisto (2013: 32-35) on listannut seuraavat viisi:
- merkitystä kantava leksikaalinen yksikkö eli lekseemi
- lekseemin toteutuma eli sananmuoto
- puheessa tai kirjoituksessa esiintyvä aktuaalinen sanaesiintymä: tekstisana eli sane
- fonologinen sana eli tekstistä fonologisin ja prosodisin perustein erottuva sanayksikkö
- ortografinen sana
Erikieliset vastineet
| lau | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| word | englanti (English) | |
| sääni | inarinsaame (anarâškielâ) | |
| orð | islanti (íslenska) | |
| sääʹnn | koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) | |
| ord | norja (norsk) | |
| sátni | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
| mot | ranska (français) | |
| ord | ruotsi (svenska) | |
| Wort | saksa (Deutsch) | |
| ord | tanska (dansk) | |
| szó | unkari (magyar) | |
| sõna | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- morfeemi
- lekseemi
- sananmuoto
- tekstisana
- fonologinen sana
- ortografinen sana
- kieliopillinen sana
- kompleksinen sana
- yksinkertainen sana
- perussana
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kielitiede:sana. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sana.)