Kielitiede:rajaava verbi
rajaava verbi
| rajaava verbi |
Määritelmä (fi)
verbi joka kuvaa päätepisteeseen johtavaa muutosta tai hetken kestävää tapahtumaa
Selite (fi)
Rajaavia ovat esimerkiksi tilanmuutosta kuvaavat verbit kuten syntyä, kuolla tai nukahtaa, aistihavaintoa tai kommunikointia ilmaisevat kuten huomata tai luvata. Myös antamista, saamista tai ottamista ilmaisevat verbit kuten lainata ja varastaa ovat rajaavia.
Lisätiedot (fi)
VISK2008 Rajaaviksi sanotaan verbejä, jotka kuvaavat teelistä eli luontaiseen päätepisteeseen johtavaa muutosta, esim. syntyä, kuolla, ihastua, havaita, antaa, voittaa. Tavallisimmin rajaava verbi ilmaisee punktuaalista tapahtumaa, mutta rajaavuutta sisältyy myös prosessia ilmaiseviin verbeihin kuten täyttyä. Rajaavan verbin sisältävä lause on aspektiltaan luontaisesti rajattu. Transitiiviset rajaavat verbit kuten heittää, tappaa, kadottaa saavat myönteisessä lauseessa yleensä totaaliobjektin, kun objektin tarkoite on jaoton, esim. Erkki kadotti salkkunsa. (» § 1511–.)
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.2.2026: Kielitiede:rajaava verbi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:rajaava verbi.)