Kielitiede:persoona
persoona
| persoona |
Lisätiedot
VISK2008 Persoonan käsite pohjaa vuorovaikutustilanteen osallistujarooleihin, eroon puhujan (1. persoona), puhuteltavan (2. persoona) ja muun (3. persoona) välillä. Monikossa 1. ja 2. persoona tarkoittavat joukkoa, johon puhuja tai puhuteltava kuuluu. Kieliopillisena kategoriana persoona edustuu persoonapronomineissa, finiittisten verbien persoonapäätteinä, esim. menen, tulemme, sekä nomineissa ja verbien infiniittimuodoissa possessiivisuffikseina, esim. taloni, automme, tehtyään, lähtevänsä. Lisäksi on kaksi ilmaustyyppiä, joiden ilmipanematon jäsen ymmärretään 1. ja 2. persoonan tapaan ihmisviitteiseksi ja jotka tilanteittain voidaan hahmottaa vuorovaikutuksen osapuoliin viittaaviksi: nollapersoona ja yksipersoonainen passiivi (1).
Erikieliset vastineet
| persoonos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) |
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Kielitiede:persoona. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:persoona.)