Kielitiede:kysymys
kysymys
| kysymys |
Määritelmä
1.vuoro tai vuoron osa, joka on morfosyntaktiselta rakenteeltaan interrogatiivinen tai
Selite
Interrogatiiveja eli kysymyslauseita on kahdenlaisia: 1. vaihtoehtokysymyksiä, joihin vastataan joko myöntävästi tai kieltävästi, esimerkiksi A: Onko posti jo tullut? B: On. Ei.
2. Hakukysymyksiä, jotka alkavat jollain kysymyssanalla: esimerkiksi Missä on lähin posti? tai Kuka puhuu? Lisäksi 3. myös deklaratiivilause voidaan tietyssä kontekstissa tulkita kysymykseksi, esimerkiksi A: Sä olet saanut meiltä kirjeen, koska osasit tulla paikalle. B: Niin olenkin.
2. Hakukysymyksiä, jotka alkavat jollain kysymyssanalla: esimerkiksi Missä on lähin posti? tai Kuka puhuu? Lisäksi 3. myös deklaratiivilause voidaan tietyssä kontekstissa tulkita kysymykseksi, esimerkiksi A: Sä olet saanut meiltä kirjeen, koska osasit tulla paikalle. B: Niin olenkin.
Lisätiedot
VISK2008 Kysymyslauseita käytetään tyypillisesti kysymiseen, mutta myös esim. kehottamiseen tai päivittelyyn ja toisaalta erityyppisten lauseiden osalauseina (alisteinen kysymyslause). Kieliopilliselta kannalta kysymyslauseilla on omanlaisensa sanajärjestys, sillä kysyvä aines sijoittuu lauseen alkuun. (» § 888, 1678.)
Erikieliset vastineet
| puȟȟiba | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) |
Lähikäsitteet
- toiminto (yläkäsite)
- puheakti (yläkäsite)
- illokutionaarinen akti
- käsky (vieruskäsite)
- väite (vieruskäsite)
- kysymyslause
- hakukysymys (alakäsite)
- informaatiokysymys (alakäsite)
- vaihtoehtokysymys (alakäsite)
- polaarinen kysymys (alakäsite)
- partikkelikysymys (alakäsite)
- retorinen kysymys (alakäsite)
- avoin kysymys (alakäsite)
- verbikysymys (alakäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Kielitiede:kysymys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kysymys.)