Kielitiede:kantakieli
kantakieli
| kantakieli |
Määritelmä
rekonstruoitu varhainen kielimuoto, josta samaan kielikuntaan kuuluvat myöhemmät kielimuodot (tytärkielet) ovat kehittyneet
Selite
Historiallis-vertailevan kielitieteen apukäsite: sukukielten oletettu alkumuoto, esim. uralilainen tai indoeurooppalainen kantakieli. Kantakielen piirteet rekonstruoidaan historiallis-vertailevan kielitieteen menetelmien avulla.
Erikieliset vastineet
| tšumbako tšimb | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| proto-language | englanti (English) | |
| vuáđukielâ | inarinsaame (anarâškielâ) | |
| vuâđđǩiõll | koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) | |
| vuođđogiella | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
| langue-mère | ranska (français) | |
| Ursprache | saksa (Deutsch) | |
| alapnyelv | unkari (magyar) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kielitiede:kantakieli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kantakieli.)