Keskustelu Oikeustiede:kirjaaminen esineoikeudessa

Sivun sisältöä ei tueta muilla kielillä.
Tieteen termipankista

Sisältö Viimeisin muokkaus::20160125124647#Mediawiki

Ketjun otsikkoVastauksiaViimeksi muokattu
Sopimuksen kohteen nimen tai sisällön muutos025. tammikuuta 2016 kello 12.46

Sopimuksen kohteen nimen tai sisällön muutos

Aiheen kohde: A:n ja B:n palvelusopimus. Osapuolet: A (rasitettu) lämmittää B:n (oikeutettu) kiinteistön. Sopimusteksti on niukka ja vanhentunut.

Sopimuksen tekstissä kirjattu: sopimusosapuoli A ja sopimusosapuoli B/ A:n omistama rasitettu tila "Tila A" ja B:n omistama oikeutettu tila "Tila B"/ allekirjoituksia: A ja B

Sopimuksen laatimisen jälkeen tapahtui muutoksia:

1) B möi sopimuksen kohteena olevan “Tila B” - kiinteistön C:lle 2) sopimuksen tekstissä olevaa rasitettua “Tila A” – tilaa ei ole enää olemassa, tila on yhdistetty kahden muun tilan kanssa ja uuden yhdistetyn tilan nimi on “Piha A” 3) sopimuksen tekstissä olevaa oikeutettua “Tila B” – tilaa ei ole enää olemassa, tila on yhdistetty toisen tilan kanssa ja uuden yhdistetyn tilan nimi on “Asema B” 4) lainhuutotodistuksissa tai kiinteistörekisteriotteissa vuodelta 2003 tai vuodelta 2015 on eri merkintöjä.

Kiinteistöinsinöörin mukaan uudet tilat eivät ole muutettuja vanhoja tiloja, vaan sisällöstä täysin uusia tiloja, näin olleen “Tila B” ja “Asema B” ei ole vertailukelpoinen kirjaaminen.

Lakimiehen mukaan sopimuksen kannalta asialle ei ole väliä. Näin olleen, oikeuslaitos välillä antaa päätöksiä koskien sopimuksessa olevia objekteja, joita teknisesti ja muodollisesti ei ole enää olemassa, tai koskien objekteja, joita ei ole sopimuksen tekstissä. Lakimies kuitenkin hyväksyy käytännön.

Kysymys: onko aihetta epäillä sopimuksen pätevyyttä? ovatko päätöksiä siis oikeudessa täsmällisyys- ja laillisuusperiaatteiden vastaisia, jos päätös kohdistuu kohdetta, joka kirjattu eri tavalla, kun sopimuksessa?

VikkiS (keskustelu)25. tammikuuta 2016 kello 12.46