Keskustelu:Perinnöntutkimus

Toteamus, että "historia pyrkii tavoittamaan mahdollisimman objektiivisesti" voi olla ongelmallinen objektiivisuus-käsitteen latautuneisuuden vuoksi. Voisiko sen korvata ilmauksilla "riippumattomasti ja yleispätevästi" tms.? Ehkä historiantutkimuksen asettaminen perinnöntutkimuksen vastinpariksi on muutenkin hankalaa, sillä nykyinen historiantutkimus on hyvin laaja ja monipuolinen kenttä, ja käsitykset historiankirjoituksen tehtävistä ja lähtökohdista eivät välttämättä ole ristiriidassa perinnöntutkimuksen kanssa.

Olet ihan oikeassa, tätä pitäisi vielä muokata. Ehkä miettiä sitäkin, että jos ylipäätään määrittelemme ja rajaamme perinnöntutkimusta lähellä olevien alojen kautta, niin pitäisikö jollain tavalla käsitellä suhdetta muihinkin kulttuuriperintöön liittyviin aloihin (arkeologia, kansatiede, folkloristiikka, antropologia ym.)? Tässä kuvauksessa voisi ehkä kommentoida myös perinnöntutkimuksen "sisäisiä" jakoja esim. museologiaan/heritologiaan, muistitutkimukseen ja kulttuuriympäristön-/maisemantutkimukseen? Ja toisaalta, perinnöntutkimuksen voi kyllä ymmärtää nimenomaan eri aloille pirstoutuneina näkökulmina, joita yhdistää tietty tutkimusteema: menneisyydelle annettujen merkitysten tarkastelu.

Pohdiskelin objektiivisuuden yhteydessä myös ilmausta "totuudellisuus", mikä sekään ei tietysti ole ongelmaton. Ajatus, jota tavoittelin lienee se, että perinnöntutkimus hyväksyy sen, että perintöprosessissa mukana oleva "menneisyys" ei rajaudu vain historiallisiin tosiasioihin.

Ja vielä kannustuksena kaikille halukkaille: aihealueen kuvausta voi siis vapautuneesti muokata paremmaksi, onnistuu yläreunan "Muokkaa" välilehdeltä!

Tärkeintä on kaiketi muistaa mitä termipankin määrittelyillä tavoitellaan. Jos tarkastellaan historiankirjoituksen historiografiaa laajemmin, eivät "riippumattomuus", "yleispätevyys" tai "objektiivisuus" tule ihan ensimmäisenä mieleen. Ennemminkin on kyse näitten käsitteiden taakse kätkeytyvistä suhteista ja tarkoitusperistä, joiden intentionaalisuudessa on suurta vaihtelua. Harrastamani semanttinen saivartelu ei varsinaisesti edistä terminologiatyötä, mutta olkoon muistutuksena. Muuten olen sitä mieltä, että heikko ja epätäsmällinenkin määrittely on parempi, kuin määrittelyn olemassaolemattomuus. Terminologiatyö on dialogista, eikä dialogi pysähdy määritelmän julkaisemiseen. Päinvastoin, toivottavasti.

Tässä ketjussa voimme pohtia perinnöntutkimuksen asiantuntijaryhmän mahdollista työnjakoa, tehtäviä ja tavoitteita (määrällisiä ja laadullisia...) sekä näihin liittyviä aikatauluja. Ehdotan, että kaikki mukana olevat tekevät toistaiseksi kaikkea oman ehtimisensä mukaan, jotta alusta tulee tutuksi ja itselle mieluisat työtavat hahmottuvat. Katsotaan miten homma lähtee käyntiin ja tarkastetaan tilanne esim. helmikuun lopussa?

Muutamia ehdotuksia siitä, kuinka edetä:

- Keskitytään aluksi muutamaan keskeiseen käsitteeseen: perintö/kulttuuriperintö, kulttuuriympäristö, museo, kollektiivinen muisti... Muita? - Google Drive -kansiossa olevasta termilistasta, omasta päästä, olevista sanalistoista tai hakemistoista voi tuoda muitakin käsitteitä muokattavaksi, ei haittaa vaikka käsitesivua ei saisi kerralla valmiiksi.

Tässä ketjussa voimme pohtia käsitteiden luokitteluja. Järjestäytymiskokouksessa oli puhetta alustavasta jaosta ainakin museologian, kulttuuriympäristöntutkimuksen ja kulttuuriperintöhallinnon käsitteisiin. Näiden lisäksi mieleen tulee ainakin muistitutkimus omana teemanaan. Yksittäinen käsite voi kuulua useaan luokkaan, ja luokkia voi järjestellä hierarkkisesti.

Aihealueet ovat itsessään myös luokkia, ja toisen aihalueen käsitteen voi lisätä omien käsitteidemme listaan lisäämällä siihen luokaksi Perinnöntutkimus.