vallankumouskalenteri

Määritelmä Ranskassa vuosina 1792–1805 sekä Pariisin kommuunin aikana virallisessa käytössä ollut ajanlaskujärjestelmä

Selite

Lakkautettuaan 21. syyskuuta 1792 monarkian Ranskan kansalliskonventti alkoi seuraavasta päivästä lähtien päivätä kaikki asiakirjansa ”tasavallan ensimmäisenä vuotena”. Jo aikaisemmin vuodesta 1789 oli käytetty nimitystä ”vapauden ensimmäinen vuosi”. Syntyi ajatus, että vastaavalla tavalla kuin oli otettu käyttöön metrijärjestelmä, joka monimutkaisten ja alueellisesti vaihtelevien mittayksiköiden sijasta oli universaali ja johdonmukainen, otettaisiin myös käyttöön uusi kalenteri ja ajanlaskujärjestelmä, joka metrijärjestelmän tapaan perustuisi desimaaleihin. Konventti asetti työryhmän, joka työskenteli astronomien ja tiedeakatemian jäsenten kanssa ja esitteli syyskuussa 1793 ehdotuksensa konventille.

Aikaisemman kristillisen ajanlaskun tapaan myöskään vallankumouskalenterissa ei ole vuotta nolla, vaan vuodet ja niiden alku lasketaan tasavallan ensimmäisestä päivästä 22. syyskuuta 1792, joka sattui myös olemaan syyspäiväntasaus. 22. syyskuuta 1792 on siis I vuoden 1. päivä. Vuodessa on kaksitoista kuukautta, jotka on nimetty vuodenaikojen mukaan ja on tapana kirjoittaa isolla alkukirjaimella toisin kuin juliaanisen kalenterin kuukaudet ranskaksi. Syksyn kuukaudet loppuvat -aire -päätteeseen (Vendémiaire, Brumaire, Frimaire), talvikuukaudet -ôse -päätteeseen (Nivôse, Pluviôse, Ventôse), kevätkuukaudet -al -päätteeseen (Germinal, Floréal, Prairial) ja kesäkuukaudet -idor -päätteeseen (Messidor, Thermidor, Fructidor).

Koska vallankumouskalenteri perustuu desimaalijärjestelmään, päiviä on joka kuussa tasan kolmekymmentä ja kymmenen päivän pituisia viikkoja kolme. Vuodessa on siis tasan 360 päivää. Tästä syntyvä porrastus aurinkovuoteen tasataan vuoden lopussa viidellä tai (joka neljäs vuosi) kuudella täydentävällä juhlapäivällä, ns. sans-culottidellä. Kymmenpäiväisiä viikkoja kutsutaan dekaadeiksi. Dekaadien päivät on nimetty yksinkertaisesti roomalaisten järjestysnumeroiden mukaisesti: primidi, duodi, tridi, quartidi, quintidi, sextidi, septidi, octidi, nonidi ja décadi. Kuun jokaisella päivällä oli lisäksi kasvikunnasta tai maanviljelystä lainattu nimi tai teema. Uuteen ajanlaskuun kuului myös ajatus jakaa vuorokauden tunnit kymmenellä, mutta tätä ei käytännössä juurikaan sovellettu.

Uusi kalenteri hyväksyttiin ja astui voimaan 6. lokakuuta 1793 alkaen. Silloin elettiin toisin sanoen Vendémiairen 6. päivää tasavallan II vuotena. Vallankumouskalenteri pysyi käytössä koko ensimmäisen tasavallan ajan. Epävirallisissa ja yksityisissä asiayhteyksissä gregoriaanista kalenteria käytettiin kuitenkin rinnakkain käytännöllisistä ja myös uskonnollisista syistä, sillä vallankumouskalenterissa ei ollut minkäänlaisia viittauksia kristinuskoon tai pyhimyksiin. Koska vallankumouskalenteri ei ollut yhteensopiva roomalaiskatolilaisten pyhä- ja vapaapäivien kanssa, Napoleon päätti luopua siitä, ja Ranskassa palattiin gregoriaaniseen kalenteriin 1. tammikuuta 1806. Pariisin kommuuni käytti vallankumouskalenteria lyhyen ajan toukokuussa 1871.

Erikieliset vastineet

Republican calendar	englanti (English)
Calendrier républicain	ranska (français)
revolutionskalendern	ruotsi (svenska)
Revolutionskalender	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

ensimmäinen tasavalta (yläkäsite)
Pariisin kommuuni (vieruskäsite)
Ranskan suuri vallankumous (yläkäsite)

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Historia:vallankumouskalenteri. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:vallankumouskalenteri.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →