Historia:kolumbiaaninen vaihto

    Tieteen termipankista

    kolumbiaaninen vaihto

    kolumbiaaninen vaihto
    Määritelmä suuria ekologisia ja myös yhteiskunnallisia muutoksia aiheuttanut eliölajien siirtyminen 1400- ja 1500-luvun suurten valtameripurjehdusten ja eurooppalaisten Amerikan valloituksen myötä Euroopasta, Aasiasta ja Afrikasta Amerikan mantereille ja päinvastoin
    Selite

    Kolumbiaaninen vaihto on alun perin yhdysvaltalaisen ympäristöhistorian pioneerin Alfred W. Crosbyn 1970-luvun alussa kehittämä termi, jolla tarkoitetaan eliölajien siirtymistä ihmisen kuljettamina yli Atlantin toisaalta Vanhasta maailmasta eli Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta Uuteen maailmaan eli Amerikan mantereille ja toisaalta päinvastaiseen suuntaan alkaen Kristoffer Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta vuonna 1492.

    Kolumbiaanisen vaihdon ekologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset olivat jo suurten valtameripurjehdusten aikaan hyvin laajoja ja moninaisia, sillä toisistaan täysin erillisissä ekosysteemeissä kehittyneiden eläin- ja kasvilajien siirtyminen niiden kannalta neitseellisiin ympäristöihin muutti ekosysteemien tasapainoa rajusti. Monissa tapauksissa Vanhan maailman eläin- tai kasvilajit levisivät Amerikassa luontaisten vihollisten puutteessa minkään estämättä ja valtasivat elintilaa alueen alkuperäiseltä lajistolta.

    Uusien viljelykasvien siirtyminen valtameren ylitse mantereelta toiselle johti myös suuriin sosiaalisiin muutoksiin alkaen uusien ravintokasvien ja ruokalajien yleistymisestä molemmilla puolilla Atlanttia ja päätyen maatalouselinkeinon ja väestön ravintotasapainon kauaskantoisiinkin muutoksiin: Amerikkaan vietiin eurooppalaisia viljakasveja ja vetojuhtia; lännestä itään levisivät puolestaan peruna, tomaatti, maissi, suklaa ja tupakka. Kolumbiaaninen vaihto ei silti rajoittunut vain viljelykasveihin ja hyötyeläimiin, vaan ihmisen avulla valtameren ylitti myös suuri määrä rikkakasveja ja tuholaisia: esimerkiksi voikukan nopea leviäminen Pohjois-Amerikassa kuvaa hyvin kolumbiaanisen vaihdon moninaisuutta ja laaja-alaisuutta.

    Taudinaiheuttajien leviäminen eteni puolestaan pääosin idästä länteen, ja tutkimuksessa on kiistelty siitä, missä määrin eurooppalaiset konkistadorit hyödynsivät heitä Amerikan valloituksessa ratkaisevasti auttaneita epidemioita myös tarkoituksellisesti ja missä määrin kyse oli ennakoimattomasta sattumasta. Selvää kuitenkin on, että kolumbiaanisen vaihdon myötä Amerikoissa neitseellisiin populaatioihin levinneet isorokko, tuhkarokko, influenssa ja useat muut tartuntataudit romahduttivat äkillisesti lukuisten Uuden maailman alkuperäiskansojen yhteiskuntarakenteen ja aiheuttivat koko maailmanhistorian mittakaavassa ainutlaatuisen jyrkän väestöromahduksen. Amerikasta Eurooppaan ei vaikutuksiltaan vastaavia tartuntatauteja puolestaan juuri saapunut, vaikka tutkimuksessa onkin esitetty, että 1500-luvulla Euroopassa leviämään alkanut syfilis eli kuppa olisi amerikkalaista alkuperää.

    Tätä mikrobien vaihdon epäsuhtaa, joka on lievempänä havaittavissa myös eläin- ja kasvilajien vaihdossa, on osaltaan selitetty Vanhan maailman maanviljelysyhteiskuntien kulttuurilla. Se suosi amerikkalaista vastinettaan enemmän ihmisten ja kotieläinten elämistä hyvin lähekkäin, mikä puolestaan oli mahdollistanut monien ihmisten tartuntatautien syntymisen zoonoosin eli eläimistä ihmiseen leviämisen kautta.

    Toinen, vielä ilmeisempi vaihdon seurausten epäsuhdan syy liittyy Vanhan ja Uuden maailman maamassojen kokoon varsinkin eurooppalaiselle kulttuurille keskeisillä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeillä: varsinkin monet subtrooppisen ja lauhkean vyöhykkeen Vanhan maailman lajit olivat luonnonvalinnan myötä kehittyneet Uuden maailman kilpailijoitaan kyvykkäämmiksi selviytymistaistelussa, mikä salli niiden levittäytymisen. Samalla eurooppalaisia siirtomaavaltoja edustaneet valloittajat ja uudisasukkaat kykenivät hyödyntämään mukanaan tuomiaan heille jo entuudestaan tuttuja kasvi- ja eläinlajeja Uuden maailman alkuperäisväestöä paremmin ja kärsivät mukanaan levinneistä taudeista alkuperäisväestöä lievemmin. Tätä toisiinsa limittyneiden biologisten ja ekologisten prosessien kokonaisuutta, joka selittää sitä, miksi eurooppalaisperäinen väestö kykeni syrjäyttämään alkuperäisväestön niinkin täysin nimenomaan Uuden maailman lauhkeilla vyöhykkeillä, Alfred W. Crosby kutsui ekologiseksi imperialismiksi.

    Erikieliset vastineet

    Columbiaanse uitwisselingafrikaans (Afrikaans)
    Kolondar trukaketabaski (euskara)
    Columbian exchangeenglanti (English)
    Columbian interchangeenglanti (English)
    intercambio colombinoespanja (español)
    intercambio colombianogalego (galego)
    Columbiaanse uitwisselinghollanti (Nederlands)
    Pertukaran Kolumbusindonesia (Bahasa Indonesia)
    scambio colombianoitalia (italiano)
    intercanvi colombíkatalaani (català)
    intercâmbio colombianoportugali (português)
    échange colombienranska (français)
    columbianska utbytetruotsi (svenska)
    Kolumbianischer Austauschsaksa (Deutsch)
    Palitang Kolumbiyanotagalog (Tagalog)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Crosby1972, Crosby1986

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 25.4.2024: Historia:kolumbiaaninen vaihto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:kolumbiaaninen vaihto.)