Folkloristiikka:tarina
tarina
| tarina |
Tarina ei perinnäisenä kertomataiteena jätä paljoakaan tilaa yksilölliselle kehittelylle; tässä se eroaa memoraateista. Sadusta tarina eroaa siinä, että sen asiasisältöön on uskottu. Tarinat on tapana jakaa kahteen pääryhmään: uskomustarinoihin (belief legend), jotka kertovat yliluonnolliseen liittyvistä seikoista ja kokemuksista, sekä historiallisiin (historical legend) ja paikallistarinoihin (local legend), joiden henkilöt ja tapahtumat kuuluvat reaalimaailmaan. Keskeisaihelman nojalla erotetaan sellaisia alaryhmiä kuin jättiläistarinat, noitatarinat, vainolaistarinat, asutustarinat ja aarretarinat. Funktion nojalla voidaan puhua esim. varoitustarinoista (tarina kertoo, miten käy pyhätyön tekijälle), selitystarinoista (tarina selittää, mistä jokin iso kivi tai outo paikannimi on alkuisin) ja uskonvahvistustarinoista (tarina todistaa, että vedenemännällä todella on karjaa tai että tulikettuja todella on olemassa).
Vaikka tarinat yleensä ovat monen seudun, jopa monen kansan yhteistä perinnettä, kertoja liittää ne tavallisesti tiettyyn paikkaan, tiettyyn aikaan ja nimettyihin henkilöihin: ylävirralta uiva lastu suututtaa uudisasukkaan aina tietyn joen varrella, mutta jokia joihin sama tarina on liitetty on lukuisia. Levinneisyyden mukaan tarinat voidaan jakaa vaellustarinoihin (joita kansainväliset tyyppiluettelot yleensä sisältävät) ja suppealevikkisiin paikallistarinoihin, joilla omalla alueellaan on enemmän tai vähemmän stereotyyppinen muoto. Memoraatit, kronikaatit, huhut ja juorut voivat joskus olla tarinan esiasteita.Erikieliset vastineet
| legend | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- historiallinen tarina (alakäsite)
- paikallistarina (alakäsite)
- uskomustarina (alakäsite)
- vaellustarina (alakäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Folkloristiikka:tarina. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:tarina.)