Folkloristiikka:magia
magia
| magia |
Kategoriat 'yliluonnollinen' ja 'luonnollinen', 'maaginen' ja 'reaalinen' (tai 'rationaalinen') ovat tutkijan luokituksia; kansanomaisessa ajattelussa ne eivät asetu vastakohdiksi tai sulje toisiaan pois. Maagisesti ajatteleva ihminen ei suinkaan aina erota uskomuksellisia ja reaalisia syy- ja seuraussuhteita. Maagiselle ajattelulle on tunnusomaista, ettei syyn ja seurauksen välissä olevaa prosessia tarkemmin analysoida tai pohdita. Koska magiassa yleisesti operoidaan persoonattomilla voimilla ja vaikutuksilla, sen voi sanoa edustavan käytäntöön sovellettua dynamistista maailmankäsitystä. Uskonnon ja magian eron katsotaan tavallisesti (J.G. Frazeria seuraten) olevan siinä, että uskonnossa ihminen nöyrästi alistuu supranormaalien olentojen ja mahtien tahtoon, kun taas magiassa hän uskoo kykenevänsä riittitekniikalla hallitsemaan niitä ja pakottamaan ne noudattamaan omaa tahtoaan.
Maagisten menettelyjen perustana on usein analogiaa käyttävä ajattelutapa "sama aiheuttaa samaa" (similia similibus: vettä pirskottelemalla aiheutetaan sade), "mikä tapahtuu kuvalle, tapahtuu kuvatulle" (tuhoamalla vihollisen kuva tuhotaan itse vihollinen) tai "kerran kosketuksissa olleilla on jatkuva yhteys" (kontigviteetti) tai "osa edustaa kokonaisuutta" (pars pro toto: jos kyntesi on vieraan hallussa, olet itse vieraan vallassa). Tähän ns. sympateettiseen magiaan kuuluvat menettelyt ovat joko jäljittely- tai kosketustaikuutta. Nimitys viittaa siihen alitajuiseen olettamukseen, että kahden sinänsä erilaisen kohteen välillä voi vallita "sympatia"; ne assosioidaan siis toisiinsa joko havaitun yhtäläisyyden tai kerran vallinneen kosketuksen perusteella.Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Folkloristiikka:magia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:magia.)