Folkloristiikka:kalevalamittainen runous
kalevalamittainen runous
| kalevalamittainen runous |
Yleisnimityksellä kalevalamittainen runous tarkoitetaan kaikkea kalevalamitalla sepitettyä kansanrunoutta. Se voidaan jakaa eeppiseen eli kertomarunouteen, lyyriseen eli tunnelmarunouteen ja riittirunouteen, johon kuuluvat häärunot, karhunpeijaisrunot ja loitsut. Nimitys kalevalamittainen runous on sikäli harhaanjohtava, että kyseessä ovat loitsuja lukuun ottamatta laulut. Oikeampaa olisi siis puhua kalevalamittaisesta lauluperinteestä. Termi kalevalamitta on itse asiassa anakroninen: vanhalla suomalaisella runomitalla sepitetty laulusto on ollut olemassa vuosisatojen ajan ennen Lönnrotin Kalevalan (1835, 1849) ilmestymistä.
Vanhamittaisen lauluston tärkeimmät poeettiset ("runousopilliset") piirteet ovat kalevalamitta, alkusoinnutus ja kerto. Kalevalamitta (Kalevala meter) on nelipolvinen trokeemitta. Erittäin luonteenomainen kalevalamittainen tyylikeino on kerto.Erikieliset vastineet
| Kalevala-meter poetry | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- kalevalamitta (funktiosuhde)
- runolaulu (funktiosuhde)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Folkloristiikka:kalevalamittainen runous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:kalevalamittainen runous.)