Folkloristiikka:etnosentrismi
etnosentrismi
| etnosentrismi |
Etnosentrismi on asenne, jonka mukaan omassa yhteisössä vallitsevat tavat ja tottumukset ovat oikeita ja parhaita mahdollisia, kun taas muissa yhteisöissä noudatetut käyttäytymis- ja menettelytavat ovat vääriä ja nurinkurisia. Etnosentrismi tulee näkyviin sekä kielessä (kreikkalaiset käyttivät vierasta kieltä puhuvista nimitystä barbaroi, 'änkyttäjät'; monet suomalais-ugrilaiset kansat, eskimot ym. samastavat käsitteet 'ihminen' ja 'meikäläinen') että kansanrunoudessa. Ryhmästereotyypeiksi nimitetään sisäryhmän jäsenille ominaisia yleistäviä käsityksiä ulkoryhmän ominaisuuksista. Näiden pohjalta syntyvää perinnettä kutsutaan kiusoittelufolkloreksi.
Etnosentrismin nykyilmentymiä ovat kulttuuriperintöön perustuva paremmuudentunne (eurooppalaisen korkeakulttuurin katsotaan edustavan kehityksen huippua), nationalismi, rasismi, luokkaennakkoluulot, kouluylpeys; sen vastakohta on relativismi, joka kiistää mahdollisuuden asettaa kulttuureja, yhteisöjä ja näiden arvojärjestelmiä problematisoimattomasti paremmuusjärjestykseen, tyytyy korostamaan kulttuurien erilaisuutta ja pyrkii ymmärtämään niitä niiden omista edellytyksistä lähtien.Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Folkloristiikka:etnosentrismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:etnosentrismi.)