Filosofia:tahto

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

tahto

tahto
Definition mielen kyky, jonka avulla voidaan synnyttää toimintaa jonkin uskomuksen pohjalta
Explanation Tahdon akti eli tahtomus koostuu sekä kognitiivisesta että eteenpäin pyrkivästä elementistä. Näkemykset tahdon luonteesta ovat vaihdelleet paljon filosofian historiassa. Sellaisenaan tahto ei terminä sisältynyt antiikin filosofiaan, mutta Platon (425-347 eaa.) näki samankaltaisen kyvyn järjen ja ruumillisen halun lisäksi keskeisenä mielen elementtinä. 1300-luvulla eräät skolastikot (Duns Scotus (k. 1308) ja William Ockham (1287-1347) korostivat tahdon itsenäisyyttä suhteessa järkeen. René Descartes (1596-1651) näki tahdon mielen kykynä.
Descartesista lähtevän perinteisen näkemyksen hylkäsi Gilbert Ryle (1900-1976), joka antoi tahdolle behavioralistisen selityksen.
Tahtoon liittyy monia moraalipsykologisia ongelmia. Näitä ovat tahdonheikkouden tai akrasian ongelma, kysymys vapaasta tahdosta, kysymys järjen ja tahdon tai passioiden ja tahdon ensisijaisuudesta (Hume), hyväntahtoisuuden asemasta etiikassa (Kant) ja tahdon metafyysisestä roolista (Schopenhauer).
Nykyfilosofiassa tahdon käsite on entisestään monimutkaistunut. Sitä pidetään monimutkaisena mentaalisena tapahtumana, joka koostuu kognitiivisesta, affektiivisesta ja dynaamisesta elementistä ja se katsotaan jälleen Descartesin tavoin mielen kyvyksi, joka synnyttää toimintaa.

Equivalents

willenglanti
volontéranska
viljaruotsi
Willesaksa

Related Concepts

Sources

BunninNYuJ2004, AudiR1995

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 27.9.2021: Filosofia:tahto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:tahto.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →