Filosofia:spekulatiivinen historianfilosofia

Tieteen termipankista

substantiivinen historianfilosofia | spekulatiivinen historianfilosofia

substantiivinen historianfilosofia
spekulatiivinen historianfilosofia
Määritelmä historianfilosofian laji, joka on kiinnostunut todellisesta historiasta ja pyrkii luomaan filosofisen maailmanhistorian
Selite Spekulativiisen historianfilosofian aloitti Augustinus (354-430) teoksessaan Jumalan kaupunki. Siinä otaksuttiin, että historian tapahtumat eivät ole sattumanvaraisia ja se on ymmärrettävä rationaalisena ja ymmärrettävänä prosessina. Augustinuksen mukaan historia oli Jumalan kehittämä konstruktio. Eräät valitusfilosofit kehittelivät historianfilosofiaa, jonka mukaan taustalla on ihmisluonnon yhdenmukaisuus. Eräät muut, kuten Giambattista Vico (1668-1744) ja J. G. Herder (1744-1803) yhdistivät historian merkityksen kulttuurin muotoihin. G. F. W. Hegel (1770-1831) puolestaan katsoi, että historian merkitys on dialektinen prosessi, jota ohjaa absoluuttinen henki. Karl Marx (1818-1883) käänsi Hegelin dialektiikan päälaelleen ja väitti, että historian käyttövoimana on kapitalismi. 1900-luvulla Arnold Toynbee (1889-1975) ja Oswald Spengler (1880-1936) yrittivät pitää spekulatiivista historianfilosofiaa hengissä, mutta se on nykyään lähes hävinnyt.

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

BunninNYuJ2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.1.2025: Filosofia:spekulatiivinen historianfilosofia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:spekulatiivinen historianfilosofia.)