Filosofia:riittävän perusteen periaate
riittävän perusteen periaate
| riittävän perusteen periaate |
Määritelmä
metafyysinen periaate, jonka mukaan ei ole mitään ilman riittävää syytä
Selite
Riittävän perusteen periaate on julkilausutusti keskeinen G. W. Leibnizin (1646-1716) filosofiassa ja joidenkin tutkijoiden (erityisesti Michael Della Rocca) mukaan se esiintyy merkittävästi myös Baruch Spinozan (1632-1677) metafysiikassa. Periaatteesta on useita eri muotoiluja, mutta tärkein on se, että ei ole mitään mikä ei olisi siten kuin se on, sillä sen olemassaoloon tietyllä tavoin on riittävä peruste. Leibnizin metafysiikassa tämän aktuaalisen maailman olemassaolon (ja muiden mahdollisten maailmojen ei-olemassaolon) riittävä syy on se, että Jumala katsoi tämän maailman parhaaksi mahdollisista maailmoista. Leibniz sovelsi periaatetta myös inhimillisen rationaalisen valinnan teoriassa, jossa paras teko sisältää siihen riittävän syyn.
Periaatteen luonteeseen kuuluu se, että kaikki selityksen perusteet katsotaan kausaalisiksi mikä vahvistaa periaatetta - syy voi olla mikä tahansa. Kausaaliluonne sai kuitenkin David Humen (1711-1776) epäileväksi ja hän kritisoi periaatetta sillä perusteella, että sitä on mahdoton todistaa. Se on siis rationaalinen konstruktio vailla empiiristä perustaa.
Humen kritiikistä huolimatta periaatetta on pidetty yleensä hyödyllisenä, sillä sen avulla voidaan periaatteessa selittää mikä ilmiö tahansa ja se antaa avaimen kaiken epäilemiseen mikä sopii hyvin skeptikoille. Periaatteella on ollut rooli myös joissain nykyisissä ajatussuuntauksissa, esimerkiksi Martin Heideggerin (1889-1976) metafysiikassa.
Periaatteen luonteeseen kuuluu se, että kaikki selityksen perusteet katsotaan kausaalisiksi mikä vahvistaa periaatetta - syy voi olla mikä tahansa. Kausaaliluonne sai kuitenkin David Humen (1711-1776) epäileväksi ja hän kritisoi periaatetta sillä perusteella, että sitä on mahdoton todistaa. Se on siis rationaalinen konstruktio vailla empiiristä perustaa.
Humen kritiikistä huolimatta periaatetta on pidetty yleensä hyödyllisenä, sillä sen avulla voidaan periaatteessa selittää mikä ilmiö tahansa ja se antaa avaimen kaiken epäilemiseen mikä sopii hyvin skeptikoille. Periaatteella on ollut rooli myös joissain nykyisissä ajatussuuntauksissa, esimerkiksi Martin Heideggerin (1889-1976) metafysiikassa.
Lisätiedot
lat. principium rationis sufficientiae
Erikieliset vastineet
| principle of sufficient reason | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
SalonenT2008, RoinilaM2007, BagginiJFoslP2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:riittävän perusteen periaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:riittävän perusteen periaate.)