Filosofia:personalismi

personalismi

personalismi

Definition 1900-luvun koulukunta, jonka mukaan todellisuus on pohjimmiltaan persoonallinen

Explanation Personalismi, jonka lähtökohdat ovat Berkeleyn ja Leibnizin filosofiassa, näkee Jumalan transsendentaalisena persoonana ja kaikkien muiden persoonien luojana. Luonto on objektien järjestelmä joko persoonien mieliä varten tai sijaitsee niissä itsessään. Personalismi oli sekä idealistista että teististä ja vaikutti sekä filosofiaan että teologiaan. Se perustui pitkälti empirismin traditioon Berkeleyn viitoittamaa tietä, mutta sisälsi voimakkaan kokevan subjektin painotuksen.
Personalismi-koulukunta kukoisti 1900-luvun puolivälissä erityisesti Bostonin yliopistossa. Sen pääasialliset edustajat ovat Border Parker Bowne (1847-1910) ja hänen oppilaansa Albert Knudson (1873-1953), Ralph Flewelling (1871-1960), jotka perustivat Personalist-julkaisun sekä Edgar Sheffield Brightman (1884-1953). Hieman erilainen personalismi-koulukunta kehittyi Ranskassa tomistisen tradition pohjalta. E. Mounier (1905-1950), J. Maritain (1882-1972) ja E. Gilson (1884-1978) tunnustivat teistisen lähtökohdan, mutta eivät allekirjoittaneet väittämää, että luonnonjärjestys on väistämättä persoonallinen.

Equivalents

personalism

englanti

Related Concepts

• idealismi
• teismi
• tomismi

Sources

AudiR1995

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.1.2021: Filosofia:personalismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:personalismi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →