Filosofia:paha
pahuus | paha
| pahuus | |||
| paha |
Määritelmä
etiikassa ihmisen tahallisesta toiminnasta seuraava vahinko
Selite
Filosofiassa paha jaetaan luonnolliseen ja moraaliseen. Luonnollinen paha seuraa esimerkiksi luonnonkatastrofeista kuten maanjäristykset, tulvat jne., kun taas moraalinen paha seuraa ihmisen tahallisesta toiminnasta. Jälkimmäistä tutkii etiikka.
Joidenkin filosofien, kuten Augustinuksen (354-430) mukaan paha maailmassa on vain harhaa. Sokrateen mukaan kukaan ihminen ei valitse pahaa tarkoituksella, ja siksi paha seuraa tietämättömyydestä. Tämä herätti kysymyksen pahan rationaalisuudesta, jota on tutkittu paljon uskonnonfilosofiassa. Yksi ilmentymä on G. W. Leibnizin (1646-1716) teodikea-oppi, jonka mukaan Jumala joutuu sallimaan jonkun verran pahaa maailmassa metafyysisistä syistä siitäkin huolimatta, että hän on korkein rationaalinen olio. Yksi näistä syistä on se, että ihmisillä on vapaa tahto. Jumalan perusteena on tieto siitä, että jonkin pahan salliminen tuottaa suurempaa hyvää. Ateistit ovat usein vedonneet tähän ongelmaan kieltäessään Jumalan olemassaolon. Siten kysymys on uhka uskonnolle, ja keskustelu on jatkunut nykypäivään saakka mm. sellaisilla uskonnonfilosofeilla kuin Alvin Plantinga (1932-).
Tarkoituksellista, irrationaalista pahaa on tutkittu filosofian parissa verraten vähän, mutta Emmanuel Levinas (1906-1995) julkaisi vuonna 1935 artikkelin Hitlerismistä, joka pyrki analysoimaan irrationaalisuutta natsismissa ja siihen liittyvää tarkoituksellista pahaa.
Joidenkin filosofien, kuten Augustinuksen (354-430) mukaan paha maailmassa on vain harhaa. Sokrateen mukaan kukaan ihminen ei valitse pahaa tarkoituksella, ja siksi paha seuraa tietämättömyydestä. Tämä herätti kysymyksen pahan rationaalisuudesta, jota on tutkittu paljon uskonnonfilosofiassa. Yksi ilmentymä on G. W. Leibnizin (1646-1716) teodikea-oppi, jonka mukaan Jumala joutuu sallimaan jonkun verran pahaa maailmassa metafyysisistä syistä siitäkin huolimatta, että hän on korkein rationaalinen olio. Yksi näistä syistä on se, että ihmisillä on vapaa tahto. Jumalan perusteena on tieto siitä, että jonkin pahan salliminen tuottaa suurempaa hyvää. Ateistit ovat usein vedonneet tähän ongelmaan kieltäessään Jumalan olemassaolon. Siten kysymys on uhka uskonnolle, ja keskustelu on jatkunut nykypäivään saakka mm. sellaisilla uskonnonfilosofeilla kuin Alvin Plantinga (1932-).
Tarkoituksellista, irrationaalista pahaa on tutkittu filosofian parissa verraten vähän, mutta Emmanuel Levinas (1906-1995) julkaisi vuonna 1935 artikkelin Hitlerismistä, joka pyrki analysoimaan irrationaalisuutta natsismissa ja siihen liittyvää tarkoituksellista pahaa.
Erikieliset vastineet
| evil | englanti (English) | |
| mauvais | ranska (français) | |
| ond | ruotsi (svenska) | |
| böse | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- hyvä (vastakohta)
- ohut käsite
- teodikean ongelma
Käytetyt lähteet
BunninNYuJ2004, AudiR1995, Moran2000
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.3.2025: Filosofia:paha. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:paha.)