mereologia

Määritelmä formaali teoria olioiden osista, niiden muodostamista kokonaisuuksista ja osa-kokonaisuusrelaatioon liittyvistä määreistä

Selite

Mereologia on ollut tavallista esittää aksiomaattisena järjestelmänä kuten klassinen ekstensionaalinen mereologia (CEM), jonka yksi muotoilu on Leonardin ja Goodmanin (1940) yksilökalkyyli (the calculus of individuals). Toinen huomattavasti vähemmän oletuksia tekevä mereologian järjestelmä on Peter Simonsin (1987) minimaalinen mereologia.

Simonsin minimaalisessa mereologiassa relaatio x on y:n aito osa määritellään 1) irrefleksiiviseksi, 2) asymmetriseksi ja, 3) transitiiviseksi relaatioksi eri olioiden välillä. (Se täyttää näin samat ehdot kuin relaatio olla suurempi kuin luonnollisten lukujen välillä). Tämän lisäksi olla aito osa relaatio toteuttaa heikon täydennysperiaatteen: jos x on y:n aito osa, y:llä on myös toinen aito osa z, jolla ei ole x:n kanssa yhteisiä osia. Esimerkiksi häntä on koiran aito osa, ja muu osa koirasta on on koiran toinen aito osa.

Klassinen ekstensionaalinen mereologia sisältää enemmän oletuksia kuten ekstensionaalisuuden (oliot, joilla on täsmälleen samat aidot osat, ovat sama olio) ja yleisten summien olemassaolon (mitkä tahansa kaksi oliota muodostavat kolmannen olion, niiden mereologisen summan). Se soveltuukin ehkä parhaiten avaruuden alueisiin.

Mereologiset relaatiot ovat tärkeä esimerkki formaaliontologisista relaatioista.

Lisätiedot kr. meros=osa

Erikieliset vastineet

mereology

englanti (English)

Lähikäsitteet

olio

Käytetyt lähteet

Simons1987, Cotnoir & Varzi 2021, Hakkarainen&Keinänen2023

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Filosofia:mereologia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:mereologia.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →