Estetiikka:erotisismi
erotisismi
| erotisismi |
Määritelmä
seksuaalisuus, joka ei suuntaudu biologiseen lisääntymiseen ja jota tarkastellaan esteettiseksi asenteena ja toimintana
Selite
Termiä erotisismi käytetään puhuttaessa sellaisen seksuaalisia tuntemuksia synnyttävän toiminnan, kuvittelun tai taiteellisen esityksen laadusta, joka koskee aistillisuuden, erotiikan tai seksuaalisen halun esteettistä ulottuvuutta.
Nykyfilosofiassa termillä viitataan useimmiten Georges Bataillen (1897-1962) teoriaan erotisismista (l'érotisme). Bataille avaa tällä käsitteellä epäjatkuvuuden ja jatkuvuuden eron: rationaalisesti ymmärretty maailma sisältää epäjatkuvia, rajallisia yksiköitä. Tämä rajallisuus koskee sekä ruumiillisia asioita että tapoja, moraalisääntöjä ja tietoa, jotka luovat erilaisia dikotomioita. Voimme saada kuitenkin aavistuksen maailman jatkuvuudesta transgressiivisissa äärikokemuksissa, joissa yksilöiden rajat hälvenevät ja epäjatkuvuuden maailman lait, säännöt ja tavat menettävät merkityksensä. Seksuaalisuus merkitsee Bataillelle merkittävää jatkuvuuden muotoa, sillä eroottinen elämä moraalisesti kodifioituna elämän alueena sisältää mahdollisuuden sääntöjen transgressioon. Kun seksuaalisuus ymmärretään joksikin muuksi kuin biologisen lisääntymisen keinoksi siirtyy se estetiikan alueelle. Estetiikkaa koskevien teorioiden traditiossa esteettistä kokemusta luonnehtii tuntu ykseydestä ja rajattomuudesta. Bataille tosin hakee tässäkin äärimmäisyyttä nietzscheläisen dionyysisestä hurmoksesta, jossa subjektin ja objektin rajat katoavat ja aika ja tila vääristyvät.
Bataille pyrki kuvaamaan transgressiivista erotisismia sekä teoreettisessa tuotannossaan (erit. L'Érotisme, 1957) että kaunokirjallisissa teoksissaan Histoire de l'œil (1928; Silmän tarina, 1986) ja Madame Edwarda (1941; suom. 1998).
Nykyfilosofiassa termillä viitataan useimmiten Georges Bataillen (1897-1962) teoriaan erotisismista (l'érotisme). Bataille avaa tällä käsitteellä epäjatkuvuuden ja jatkuvuuden eron: rationaalisesti ymmärretty maailma sisältää epäjatkuvia, rajallisia yksiköitä. Tämä rajallisuus koskee sekä ruumiillisia asioita että tapoja, moraalisääntöjä ja tietoa, jotka luovat erilaisia dikotomioita. Voimme saada kuitenkin aavistuksen maailman jatkuvuudesta transgressiivisissa äärikokemuksissa, joissa yksilöiden rajat hälvenevät ja epäjatkuvuuden maailman lait, säännöt ja tavat menettävät merkityksensä. Seksuaalisuus merkitsee Bataillelle merkittävää jatkuvuuden muotoa, sillä eroottinen elämä moraalisesti kodifioituna elämän alueena sisältää mahdollisuuden sääntöjen transgressioon. Kun seksuaalisuus ymmärretään joksikin muuksi kuin biologisen lisääntymisen keinoksi siirtyy se estetiikan alueelle. Estetiikkaa koskevien teorioiden traditiossa esteettistä kokemusta luonnehtii tuntu ykseydestä ja rajattomuudesta. Bataille tosin hakee tässäkin äärimmäisyyttä nietzscheläisen dionyysisestä hurmoksesta, jossa subjektin ja objektin rajat katoavat ja aika ja tila vääristyvät.
Bataille pyrki kuvaamaan transgressiivista erotisismia sekä teoreettisessa tuotannossaan (erit. L'Érotisme, 1957) että kaunokirjallisissa teoksissaan Histoire de l'œil (1928; Silmän tarina, 1986) ja Madame Edwarda (1941; suom. 1998).
Lisätiedot
kr. eros=halu
Erikieliset vastineet
| eroticism | englanti (English) | |
| erotism | englanti (English) | |
| érotisme | ranska (français) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Estetiikka:erotisismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Estetiikka:erotisismi.)