Esittävät taiteet:sivuteksti
sivuteksti
sivuteksti |
Määritelmä
näyttämöohjeet, muu kuin näytelmän pääteksti
Selite
Pää- ja sivuteksti ovat puolalaisen filosofin, Roman Ingardenin, käsitteitä. Sivuteksti tuo tietoa kirjailijalta ohjaajalle ja säätelee esitystä. Monissa näytelmissä ei kuitenkaan ole lainkaan sivutekstiä, ja käsitettä on laajennettu niin, että siihen kuuluu näytelmätekstissä kaikki se mitä henkilöhahmot eivät puhu, esimerkiksi heidän nimensä. Sivutekstistä on myös käytetty alun perin antiikin Kreikan käsitettä didaskalia. Pää- ja sivutekstien luonne sekä määrä ovat vaihdelleet eri aikoina, ja esimerkiksi Hamletissa ei ole sivutekstiä juuri lainkaan, mutta puhutusta tekstistä voidaan päätellä implisiittisiä näyttämöohjeita. Ibsenin näytelmissä taas näyttämökuvaa, pukuja ja hahmojen ulkonäköä kuvataan yksityiskohtaisesti, mikä kertoo, että näytelmät on suunnattu myös lukevalle yleisölle. Tämä liittyy uusiin lukutottumuksiin sekä epiikan ja draaman välisten rajojen poistumiseen.
Erikieliset vastineet
secondary text | englanti (English) | |
Nebentext | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- pääteksti (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Esittävät taiteet:sivuteksti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Esittävät taiteet:sivuteksti.)