Esittävät taiteet:commedia dell'arte
commedia dell'arte
| commedia dell'arte |
Laji oli suosituimmillaan 1500-luvun puolivälistä 1700-luvun lopulle. Commedia dell'arte perustui pikemmin mimiikkaan kuin dialogiin ja edellytti näyttelijältä vankkaa ammattitaitoa, mihin sana arte viittaakin. Teatteriesitykseen tarvittiin 10-20 näyttelijää, joista valtaosa oli miehiä.
Stereotyyppiset henkilöhahmot toistuivat jokseenkin samoina esityksestä toiseen. Vakiotyyppejä olivat rakastava pari (usein Lelio ja Isabella), lemmentarinaan kielteisesti suhtautuva vanha isä (Pantalone), oppinut (Il Dottore tai Graziano), uroteoillaan kerskaileva pelkurimainen sotilas (Il Capitano tai Scaramouche; espanjalaisen sotilaan pilakuva), hiustenhalkoja (Il Pedante), ilveilevä palvelija (Arlecchino tai Piero), kyttyräselkä (Pulcinella) sekä palvelijatar (Zerlinetta tai Colombina). Improvisoinnin tukena oli etukäteen hatarasti hahmoteltu, käänteiltään epäuskottava juoni. Komiikka oli yliampuvaa ja karkeaa.
Commedia dell'artea esittävät kiertävät seurueet olivat suosittuja Italiassa, Ranskassa ja Etelä-Saksassa. Italian kirjalliset akatemiat ja kirkko asettuivat vastustamaan tätä näytelmälajia, jonka valta-aseman romutti lopullisesti Carlo Goldoni (1707-93) suosituilla luonnekomedioillaan. Commedia dell'arten vaikutusta ilmenee esim. Shakespearen komedioissa, varsinkin näytelmässä The Comedy of Errors (1594, Hairauksia), samoin Ben Jonsonin, Lope de Vegan ja Molièren huvinäytelmissä.Erikieliset vastineet
| commedia dell'arte | italia (italiano) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Esittävät taiteet:commedia dell'arte. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Esittävät taiteet:commedia dell'arte.)