Biotekniikka:biologinen ase
biologinen ase | biologinen sodankäynti
biologinen ase | |
biologinen sodankäynti |
Määritelmä
Biologisen aseen vaikutus perustuu elävien eliöiden kuten mikrobien, virusten tai eloperäisten toksiinien aiheuttamiin haittoihin.
Selite
Eliöt voivat olla joko luonnossa esiintyviä tai niitä on voitu muokata laboratoriossa. Haitallisen eliön tai toksiinin määritteleminen biologiseksi aseeksi edellyttää, että se on mahdollista viedä kohteeseensa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi raketeilla, ohjuksilla, aerosolina, hyönteisten välittämänä tai kirjekuoressa postitse. Vaikutus voi kohdistua ihmisten lisäksi myös viljelykasveihin tai tuotantoeläimiin. Biologisten aseiden vaikutusta on vaikea kontrolloida ja ne aiheuttavat kohtuutonta kärsimystä. Niiden kohtalaisen helppo valmistaminen ja niihin liittyvä pelote ovat tehneet niistä myös vakavasti otettavan terrorin välineen, ks. bioterrorismi. Kemiallisten ja biologisten aseiden käyttö on kielletty Geneven sopimuksessa (1925). Toisen maailmansodan aikana kuitenkin niin Yhdysvallat, Englanti, Neuvostoliitto, kuin Japanikin kehittivät aktiivisesti biologisia aseita. Japanin joukot käyttivät myös ainakin koleraa, paiseruttoa ja pernaruttoa Kiinassa. Vuoden 1972 bioasekonventiossa biologisten aseiden kehittäminen, valmistaminen ja varastointi kiellettiin laajemmin.
Erikieliset vastineet
biological warfare | englanti (English) | |
biological weapon | englanti (English) | |
germ warfare | englanti (English) | |
biologisk krigföring | ruotsi (svenska) | |
biologiskt vapen | ruotsi (svenska) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 29.3.2024: Biotekniikka:biologinen ase. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biologinen ase.)