Arkeologia:rahajäljennös
rahajäljennös | rahaimitaatio
| rahajäljennös | |||
| rahaimitaatio |
Kuten muitakin esinekopioita, rahajäljitelmiä on valmistettu pääasiassa siksi, ettei aitoja esineitä ole syystä tai toisesta ole ollut saatavilla. Suomen löytöaineistoon kuuluu esimerkiksi viikinkiaikaisten dirhemien ja bysanttilaisten rahojen jäljitelmiä, joissa kuva-aiheet on saatettu laatia ulkomuistista eivätkä kirjaimet ole oikeita. Rahojen ulkoasussa on pyritty noudattamaan alkuperäistä mahdollisimman tarkasti, mutta mm. tekijöiden luku- ja kirjoitustaidottomuus on asettanut esteitä. Rahat ovat kuitenkin hopeisia, jolloin niiden aitous ei luultavasti ole vaikuttanut niiden arvoon. Suomalaiset viikinkiaikaiset rahajäljitelmät on todennäköisesti valmistettu käytettäväksi koruina. Myös ensimmäiset Pohjoismaissa lyödyt omat rahat olivat ulkoasultaan anglosaksisten rahojen jäljitelmiä.
Suomen löytöaineistoon kuuluu myös antiikin rahojen myöhempiä jäljitelmiä, jotka ovat kulkeutuneet matkamuistoina. Myös keräilyrahoiksi on valmistettu vanhojen rahojen jäljitelmiä. Jäljitelmää, jonka etu- ja takasivut ovat kopioita eri rahatyypeistä, kutsutaan muuleiksi. Jälkilyönti merkitsee alkuperäisillä leimasimilla myöhemmin lyötyä rahaa.Lähikäsitteet
- jälkilyönti (vieruskäsite)
- väärennös (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Arkeologia:rahajäljennös. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:rahajäljennös.)