dirhemi


dirhemi

Määritelmä itämainen noin 3 gramman painoinen molemmin puolin lyöty hopearaha, joka oli yleinen maksuväline viikinkiajalla

Selite

Dirhemi on ensimmäinen Suomen alueen arkeologisissa löydöissä yleistynyt rahatyyppi. Islamilaiset dirhemit kehittyivät Bysantin alueella käytössä olleista hopearahoista 600-luvulla. Viikinkiajalla (n. 800–1000-luvuilla) dirhemit olivat yleinen maksuväline Euroopassa. Yleisimmät Suomen löydöissä esiintyvät dirhemit ovat Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alueella hallinneiden umaijadi- ja abbasididynastioiden tai keskiaasialaisen samanididynastian lyöttämiä ja peräisin nykyisen Irakin, Iranin, Uzbekistanin ja Afganistanin alueilta.

Dirhemeissä on arabiankielistä kirjoitusta, joka sisältää katkelmia uskonnollisista teksteistä, kuten islamin uskontunnustuksesta. Lisäksi niihin on merkitty hallitsijan nimi ja lyöntipaikka sekä lyöntivuosi islamilaisen ajanlaskun mukaan. Rahoja on kutsuttu myös kuufalaisiksi ”kuufalaisen kirjoitustyylin” mukaan, jota käytettiin ensin nykyisessä Irakissa sijaitsevassa Kufan kaupungissa.

Erikieliset vastineet

dirham	englanti (English)
dirhem	englanti (English)

Lähikäsitteet

raha (yläkäsite)
rautakausi (funktiosuhde)

Käytetyt lähteet

OravisjärviJ2016, TalvioT2002, TalvioT2002b

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Arkeologia:dirhemi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:dirhemi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →