Arkeologia:dirhemi

    Tieteen termipankista

    dirhemi

    Tarkastele käyttöesimerkkejä
    dirhemi
    Määritelmä itämainen noin 3 gramman painoinen molemmin puolin lyöty hopearaha, joka oli yleinen maksuväline viikinkiajalla
    Selite

    Dirhemi on ensimmäinen Suomen alueen arkeologisissa löydöissä yleistynyt rahatyyppi. Islamilaiset dirhemit kehittyivät Bysantin alueella käytössä olleista hopearahoista 600-luvulla. Viikinkiajalla (n. 800–1000-luvuilla) dirhemit olivat yleinen maksuväline Euroopassa. Yleisimmät Suomen löydöissä esiintyvät dirhemit ovat Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alueella hallinneiden umaijadi- ja abbasididynastioiden tai keskiaasialaisen samanididynastian lyöttämiä ja peräisin nykyisen Irakin, Iranin, Uzbekistanin ja Afganistanin alueilta.

    Dirhemeissä on arabiankielistä kirjoitusta, joka sisältää katkelmia uskonnollisista teksteistä, kuten islamin uskontunnustuksesta. Lisäksi niihin on merkitty hallitsijan nimi ja lyöntipaikka sekä lyöntivuosi islamilaisen ajanlaskun mukaan. Rahoja on kutsuttu myös kuufalaisiksi ”kuufalaisen kirjoitustyylin” mukaan, jota käytettiin ensin nykyisessä Irakissa sijaitsevassa Kufan kaupungissa.

    Erikieliset vastineet

    dirhamenglanti (English)
    dirhemenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    OravisjärviJ2016, TalvioT2002, TalvioT2002b

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 19.7.2024: Arkeologia:dirhemi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:dirhemi.)