kuorolyriikka


kuorolyriikka

Määritelmä kuoron esitettäväksi kirjoitettu lyriikka

Selite

Toisin kuin yksityisissä tilaisuuksissa esitetty meloslyriikka, kuorolyriikka kytkeytyi julkisiin juhlatilaisuuksiin, minkä vuoksi sen sisältö on tyypillisesti vakavaa ja myytillistä. Kuorolyriikka kukoisti Peloponnesoksen doorilaisalueilla 600-luvun jälkipuoliskolta noin 440-luvulle eaa., ja sen käyttö jatkui draaman yhteydessä.

Syntyalueensa vuoksi kuorolyriikan kieli oli doorilainen murre. Kuorolyriikan lajeja ovat hymni, dityrambi, paiaani, epinikion, enkomion, parthenion, prosodion ja threnodia. Draaman yhteydessä esitetyn kuorolyriikan lajeja ovat parodos, stasimon ja kommos. Draaman ulkopuolisessa kuorolyriikassa tyypillinen rakenteellinen yksikkö on kolmesta säkeistöstä eli stroofista, antistroofista ja epodista muodostuva triadi. Mitaltaan säkeistöt ovat yleensä joko daktylo-epitriittisiä tai aiolialaisia.

Merkittäviä kuorolyyrikoita ovat Alkman (n. 650–580 eaa.), Stesikhoros (n. 630–560 eaa.), Ibykos (n. 570–510 eaa.), Simonides (555–470 eaa.), Pindaros (553/518–n. 440 eaa.) ja Bakkhylides (n. 515–450 eaa.).

Lisätiedot Kreikan χορός 'tanssi, kuoro'.

Lähikäsitteet

dityrambi (alakäsite)
lyriikka (yläkäsite)
monodinen lyriikka (vieruskäsite)
paiaani (alakäsite)

Käytetyt lähteet

CastrénP&Pietilä-CastrénL2006, KaimioM&SironenE1982/2002, KivistöS&RiikonenHK&SalmenkiviE&Sarasti-WileniusR2007

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Antiikintutkimus:kuorolyriikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Antiikintutkimus:kuorolyriikka.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →