Antiikintutkimus:komedia

    Tieteen termipankista

    komedia | huvinäytelmä

    komedia
    huvinäytelmä (vanhentunut)
    Määritelmä huvittava näytelmä
    Selite

    Vanhaa attikalaista komediaa edusti Aristofanes (n. 445–385 eaa.), uutta attikalaista komediaa Menandros (n. 340–290 eaa.). Välivaiheena voidaan nähdä 300-luvun eaa. keskivaiheille sijoittuva keskikomedia.

    Uuden attikalaisen komedian roomalainen mukaelma oli fabula palliata, jota edustivat Titus Maccius Plautus (n. 250–184 eaa.) ja Publius Terentius Afer (n. 195–159 eaa.). Plautukselta säilyneitä näytelmiä ovat mm. Menaechmi, Miles gloriosus, Amphitruo ja Aulularia. Terentiuksen säilyneet näytelmät ovat Andria, Hecyra, Heautontimoroumenos, Eunuchus, Phormio ja Adelphi. Roomalaismiljöösen sijoitettu komedia oli nimeltään fabula togata, jonka edustajia olivat Titinius (100-luvun alkupuoli eaa.), Lucius Afranius (s. n. 150 eaa.) ja Titus Quinctius Atta.

    Aristoteles mainitsee Runousopin säilyneessä osassa megaralaisten väittävän komedian syntyneen heidän demokratiansa myötä ja jambirunoilijoiden ryhtyneen kirjoittamaan komedioita; kuitenkaan ei tiedetä, kuka otti käyttöön naamiot, prologit tai kuka lisäsi näyttelijöiden määrää (1448a–1449b). Lisäksi hän sanoo komediasta muun muassa seuraavaa:

    Kuten edellä jo totesin, komedia on heikompien ihmisten (faulos) kuvaamista, mutta kyse ei ole heidän huonoutensa (kakiā) koko skaalan kuvaamisesta, vaan siitä häpeällisen (aiskhros) huonouden osasta, joka on naurettavaa (geloios). Sillä naurettavaa on jonkinlainen kömmähdys (hamartēma) ja hävettävää huonous (aiskhos), joka ei varsinaisesti tuota tuskaa eikä vahingoita ketään; aivan samoin kuin komediassa käytettävä naamio on häpeällisen ruma (aiskhros) ja vääristynyt, mutta ei silti tuota tuskaa kenellekään. (1449a, suom. Kalle Korhonen ja Tua Korhonen.)

    Runousopin komediaa käsitelleeksi oletettu toinen osa on kadonnut. Mahdollinen viittaus siihen löytyy käsikirjoituksen Firenze, Biblioteca Riccardiana, Ricc. 46 kolofonista (fol. 112v), ja sen sisältöön mahdollisesti perustuu käsikirjoitus Paris, Bibliothèque nationale de France, Coislin 120.

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    CastrénP&Pietilä-CastrénL2006, KivistöS&RiikonenHK&SalmenkiviE&Sarasti-WileniusR2007

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Antiikintutkimus:komedia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Antiikintutkimus:komedia.)