Siirry sisältöön

Alustavia tarkistamattomia määritelmiä Kukkaan liittyvät käsitteet

Tieteen termipankista

Määritellyt sivut Kukkaan liittyvät käsitteet 253


Tarkistamattomat sivut joilla määritelmä_fi

 Määritelmä
aikaisheteinenkaksineuvoinen kukka, jonka heteiden ponnet avautuvat ja siitepöly vapautuu ennen kuin emiön luotti on kypsynyt vastaanottamaan siitepölyä
aikaisheteisyysks. aikaisheteinen
alahuulihuulimaisen teriön alin terälehti
avopölytteinenkukka, joka avautuu mahdollistaen ristipölytyksen
coronal scalelisäteriön liuskat
distyliaerilaisvartaloisuus, jossa emilehtien vartalot ovat kahta eri mittaa ja luotit sijaitsevat näin ollen kahdella eri korkeudella
emikukkakärkinenkukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon kärkiosassa
emikukkatyvinenkukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon tyvellä
emiöperäperä, joka kohottaa emiön muiden kukan osien yläpuolelle
epigyniaks. epigyyninen
epähedelmähedelmän kaltainen elin, joka ei synny yksin sikiäimestä vaan kukan muistakin osista
erilaiskehäinenkukka, jonka kehälehdet ovat erilaistuneet terä- ja verholehdiksi
erilehtinenkukka, jonka kukkalehdet kasvavat toisistaan erillään
erillinenterälehti, verholehti, hede tai emi, joka ei ole yhdistynyt muiden elinten kanssa
erilliseminenkukka tai emiö, jonka emilehdet ovat erillä toisistaan
erillisemisyysks. erilliseminen
erillisverhiöinenkukka, jonka verholehdet kasvavat erillä toisistaan
eriteräinenkukka, jonka terälehdet ovat erillisiä, eivät yhteenkasvaneita
harsusellainen kukinto, jossa kukat sijaitsevat kaukana toisistaan
hetiökukan hede tai useampien heteiden muodostama kokonaisuus
hetiöperäperä, joka kohottaa hetiön muiden kukan osien yläpuolelle
huiskilopitkälapakkoinen, terttumainen kukinto, jonka alimmista nivelistä lähtevät kukkaperät ovat pitkiä ja ylimmistä lähtevät lyhyitä
huuli
1. huulimaisen teriön tai verhiön erillinen ylä- tai alaosa
2. kämmekkäkasvien kukkien huulimainen rakenne, joka muodostuu muuntuneesta kolmannesta kehälehdestä
huulikukkainenks. huulikukkaiskasvit
huulimainenteriö, jonka liuskat muodostavat ylä- ja alahuulen
hypantiomaljakehäisen kukan kuppimainen, kukkapohjuksesta ja tyveltä yhdistyneistä kehälehdistä muodostunut rakenne
joutohedehede, joka ei muodosta siitepölyä
kaksihaaraviuhkoviuhkomainen kukinto, jonka kaksi sivuhaaraa ovat jakautuneet edelleen kahteen haaraan, joiden päässä on kukka
kaksikuntainenkukka, jonka heteiden palhot ovat liittyneet yhteen kahdeksi kimpuksi, mutta ponnet ovat erillään
kaksilokeroinenemiö, jossa on kaksi erillistä lokeroa
kaksipuoliskoinentyypillinen heteen ponsi, jossa on kaksi puoliskoa ja täten neljä pölylokeroa
kannuskehälehden kapea, suppilomainen lisäke, joka usein toimii mesivarastona
karpofori
1. sarjakukkaiskasvien erillinen perä, joka muodostuu lohkohedelmän hedelmyksen kannattimeksi
2. kohokkikasvien Silenoideae-alaheimolla kukkapohjuksesta ensin emilehdet ja sitten kodan kohottava perä
kaulifloriakukkien tai kukintojen muodostuminen kasvin puutuneeseen runkoon
kehräkukkamykerön keskiosassa sijaitseva kukka, joka on yleensä torvimainen
kehtomykeröä ympäröivien ylälehtien eli kehtosuomujen muodostama kokonaisuus
kehäliuskayhdiskehäisen kukan lehti, joka ei ole erilaistunut selvästi terä- tai verholehdeksi
kehänpäällinensikiäin, joka sijaitsee kehälehtien ja heteiden yläpuolella
kehäsukanensukaseksi muuttunut kehälehti
kerrannainenrakenne, joka muodostuu useasta samanlaisesta osasta
kerrannaishuiskilohuiskilo, jonka jokainen kukkaperä haarautuu uudeksi huiskiloksi
kerrannaisterttukerrannaiskukinto, jonka terttumainen kokonaisuus muodostuu terttumaisesta päätekukinnosta ja sen alapuolella olevista terttumaisista osakukinnoista
kerrannaistähkätähkä, jonka lapakossa on perättömiä tai lyhytperäisiä pikkutähkiä
kerrottukukkainenkukasta, jossa on vähintään kaksinkertainen määrä terälehtiä kuin normaalisti
kiehkurasamassa nivelessä sijaitsevien haarojen, kasvulehtien tai kukkalehtien muodostama kokonaisuus
kielikukkainenjolla on kukinnossaan kielikukkia
kielimäinenyhdislehtinen, tyveltä torvimainen teriö, jonka laide on vastakohtainen, litteä, sivulle kaartuva
kiemurayksihaarainen viuhko, jossa sivuhaarat kehittyvät aina samaan suuntaan
kierreviuhkoviuhko, jossa haarautuminen jatkuu vain oikean tai vain vasemmanpuoleisesta hangasta
kiinnittymislisäkesiitepölymyhkyn kannatin
kokleaattinensellainen terälehtien järjestys nupussa, jossa isompi terälehti on osittain viereisten terälehtien päällä
kolmilokeroinenemiö, jossa on kolme lokeroa
kolmilukuinenkukka, jolla on kutakin kukkalehteä kolme kappaletta
kolpaattinensiitepölyhiukkanen, jonka aukko on pitkulainen
kolporaattinensellainen siitepölyhiukkanen, jonka aukot ovat sporodermin ulkopinnalla pitkulaiset ja sisäpinnalla pyöreät
kuihtuvaelin, joka surkastuu muttei varise
kukkakaavakukan rakennetta kuvaava kaavamainen esitys
kukkakiehkurakukkien muodostama kiehkura
kupukehä, jossa verho- ja terälehdet ovat keskenään samanlaiset
käpyhavupuiden kovettunut, tähkämäinen emikukinto, joka koostuu jäykästä lapakosta ja siihen kiinnittyneistä käpysuomuista
käpysuomusiemenaihetta kannattava suomu kävyssä
laide (kehälehti)
1. torvimaisen teriön tai verhiön laajentunut kärkiosa
2. terälehden tai verholehden laajentunut kärkiosa
laitakukkamykerön laidassa oleva kukka
limikierteinenosittain päällekkäisistä elimistä kasvin kehässä
limittäinenterälehtien asento, jossa alempien lehtien laidat menevät ylempien päälle
lisäkehtomykerön alalehtien muodostama kiehkura kehdon ulkopuolella
lisäteriöhetiön ja teriön välissä sijaitseva lehtimäinen tai suomumainen rakenne
liuska (lehti)tavallisesti hieman pyöristynyt, syvien lovien jakama lehden tai muun elimen osa
lokeroponnessa tai sikiäimessä oleva seinämän erottama osa
luottilevyemiön yhteenkasvettuneiden luottipintojen muodostama levy
lyhytvartaloinenerilaisvartaloinen kukka tai kukkiva kasvi, jonka emissä on lyhyt vartalo ja heteet ovat pitkiä
maljakehäinenkukka, jonka kehälehdet ja heteet ovat kiinnittyneet sikiäimen ympärille maljamaisen kukkapohjuksen reunoille
maljakeskinenmaljamaisen kukkapohjuksen keskellä oleva sikiäin tai emiö, jolla on tällainen sikiäin
maljamainenmaljan kaltainen kukkapohjus kehänalaisessa emiössä
mesikuoppaterälehden tyvellä sijaitseva mettä erittävä kuoppa
mesiviittakukassa oleva värillinen kuvio, joka opastaa hyönteisen mesiäisen luo
mesiäinenmettä erittävä rakenne kasvissa
mesiäislevymettä erittävä levymäinen elin tyräkkikasvien kukinnossa
monihaaraviuhkoviuhkomainen kukinto, jossa haarat jakautuvat edelleen vähintään kolmeen kukkaan päättyvään haaraan
monilokeroinenemiö, jossa on enemmän kuin kaksi lokeroa
mykerölyhytlapakkoinen terttumainen kukinto, joka koostuu tiheään sijoittuvista perättömistä kukista, joita ympäröi tavallisesti kehto
mykerömäinenlyhytlapakkoinen kukinto, jossa perättömät kukat ovat tiheässä kukkapohjuksen päällä
mykeröpohjuslyhyt, leveä kukintoranka, johon mykerön yksittäiset kukat kiinnittyvät
neksiinisiitepölyhiukkasen seinän eksiinin sisempi osa
neuvotonkukka, jossa ei ole toimivia emejä eikä heteitä
nielutorven ja laiteen rajakohta torvimaisessa teriössä tai verhiössä
nieluporttikaksihuulisen teriön alahuulessa oleva ulkonema, joka sulkee nielun
norkkovelttolapakkoinen, riippuva sekakukinto, jonka kukat ovat jokseenkin perättömiä
norkkoperänorkkoa kannattava varren osa
norkkosuomunorkossa oleva suomumainen tukilehti
nuppusilmuvaiheessa oleva, vielä kehittymätön kukka
orvokkimainenteriö, joka on orvokkikasvien kukan muotoinen, lähes peilisymmetrinen
palhoheteen varsimainen osa, jonka päässä on ponsi
pappuspähkylän kärjessä sijaitseva karvoista, suomuista tai odista muodostunut verhiön muutunnainen mykerökukkaiskasveilla
parietaalinenlaidassa sijaitseva
perhomainenhernekasvien viisilehtinen teriö, jossa olevia terälehtiä kutsutaan purjeeksi, siiviksi ja venhoksi
perällinenrakenne, joka kiinnittyy varteen erillisellä varrella
pikarimainentiiviisti sikiäimen ympärillä kasvava kukkapohjus kehänalaisessa emiössä
pikkusarjakerrannaissarjan osakukinto
pohjakaavakukan rakennetta kuvaava diagrammi
pohjuskehräkukkapohjuksen kiekkomainen laajentuma, joka toimii usein mesiäisenä
polyadelfinenkukka, jonka heteiden palhot ovat liittyneet kahdeksi tai useammaksi kimpuksi, mutta ponnet ovat erillään
ponsiheteen siitepölyä tuottava nuppimainen kärkiosa
poraattinensiitepölyhiukkanen, jonka aukko on pyöreä
puikelovehkakasveille tyypillinen tähkä, jonka lapakko on paksu ja pehmeä
purjeperhomaisen teriön ylin terälehti
pyydyskukkakukka, joka vangitsee siihen tulevan hyönteisen
pääsarjakerrannaissarjan ensimmäisestä haarautumisesta muodostuva kokonaisuus
päätekukkakukinnon kärjessä oleva kukka, joka pysäyttää varren kasvun
pölylokeroponnen siitepölyä sisältävä rakenne, joita on ponnessa yleensä neljä
pölymyhkykämmekkäkasveilla tavallinen yhteenliimautuneiden siitepölyhiukkasten muodostama möykky
ratasmainenlyhyttorvinen ja litteälaiteinen teriö
ristimäinenteriö, jonka neljä terälehteä muodostavat ristin
rostellumemilehden luotti orkideoilla
röyhymonien heinäkasvien harsu kukinto, joka muodostuu kerrannaistertussa olevista tähkylöistä
samalukuinenkukasta, jolla on saman verran osia kaikissa kiehkuroissa
sarjaperäsarjaa kannattava varren osa
siipiperhomaisen teriön sivuille suuntautuva terälehti, joita on yksi kummallakin puolella
siipiviuhkoyksihaaraviuhko, jossa kasvu jatkuu hankasilmun adaksiaaliselta puolelta
siitepölysiitepölyhiukkasten muodostama hieno pöly, joka kehittyy heteiden ponsissa
siitepölyhiukkanenpaljas- ja koppisiemenisten kasvien pikkuitiö, jonka sisään kehittyy koiraspuolinen haploidi gametofyytti
siitintukkukukan rakenne, joka muodostuu yhteensulautuneista emiöstä ja hetiöstä
siitoslehtiperäperä, joka kohottaa emiön ja hetiön muiden kukan osien yläpuolille
sikiäisalainenkukka, jonka kehälehdet ja heteet ovat kiinnittyneet sikiäimen alapuolelle
sikiäispäällinenkukka, jonka kehälehdet ja heteet ovat kiinnittyneet sikiäimen yläpuolelle
silmulimitystapa, jolla kukan kehälehdet ovat silmussa järjestyneet toisiinsa nähden
suojuksetonkukka tai kukinto, jolla ei ole suojuslehtiä
suojuskukinnon tyveä ympäröivistä ylälehdistä syntynyt rakenne
suppilomainenyhdislehtinen teriö tai verhiö, jonka torvi levenee vähitellen tyveltä laiteeseen
sykerötiheä, pienten kukkien muodostama pallomainen kukinto tai sen osa
tasamukainenkasvin elin, joka voidaan jakaa kahteen samanlaiseen osaan
tasohuiskilohuiskilo, jossa alemmat kukkaperät ovat pitempiä kuin ylemmät siten, että kaikki kukat ovat samassa tasossa
teriökukan sisempi kehälehtikiehkura
teriön liuskayhdislehtisen teriön liuskoittuneesta kärkiosasta erottuva liuska
teriötönkukka, jolla ei ole terälehtiä
terttupitkälapakkoinen kukinto, jossa on perällisiä kukkia samanpituisissa kukkaperissä
terttumainenkukintojen päätyyppi, jossa kukat kehittyvät kasvuaan jatkavan päärangan hankasilmuista
terälehtikehälehti, joka kuuluu kukan teriöön ja on tavallisesti värikäs
torviyhdislehtisen verhiön tai teriön kapea tyviosa
torvimainen
1. ontto, sylinterimäinen rakenne
2. ontto, sylinterimäinen teriö
translatorikäärmeenpistoyrttikasvien kukkien siitepölymyhkyjä toisiinsa sitova lisäke
trumpettimainenteriöstä, jossa on pitkä ja kapea torvi ja lyhyt laide
tukilehtivarressa oleva lehti, jonka hangassa on silmu, haara tai kukka
tähkäpitkälapakkoinen terttumainen kukinto, jossa kukat ovat jokseenkin perättömiä
tähkämäinentähkän kaltainen
ulkokehtoylälehtien muodostama rakenne kukinnon tyvellä
ulkoverhiöverhiön ulkopuolella sijaitseva verhiömäinen lehtikiehkura
ulospäin avautuvaponsi, joka avautuu kukan keskustasta poispäin
umpipölytteinenitsepölytteinen, avautumatta jäävä kukka
unipaarinenviuhko, jossa on vain yksi haara
valekukkasurkastunut kukinto, joka muistuttaa ulkoisesti yhtä kukkaa
vartalon tyvilaajenemasarjakukkaiskasveilla (Apiaceae) emin vartalon tyvellä oleva laajentuma.
venhoperhomaisen teriön kahdesta alimmaisesta, yhteen kasvaneesta terälehdestä muodostunut rakenne
verhiön liuskayhdislehtisen verhiön liuskoittuneesta kärkiosasta erottuva liuska
verhiötönkukka, jolla ei ole verholehtiä
vierilaitainenkehälehdet, jonka osat ovat kiinni toisissaan mutta eivät limittäin
viuhkolapakoton kukinto, jossa jokaisen haaran päähän kehittyy kukka
viuhkomainenkukintojen päätyyppi, jossa päärangan pituuskasvu päättyy ja kasvua jatkavat hankasilmuista muodostuvat sivuhaarat
viuhkoterttukerrannaiskukinto, jonka osakukinnot ovat viuhkoja mutta jonka keskirangassa ei ole päätekukintoa
vuorohankainen viuhkoyksihaarainen viuhko, jossa haarat syntyvät vuorotellen eri puolille
yhdiseminenkukka, jonka emiö muodostuu kahdesta tai useammasta yhteenkasvaneesta emilehdestä
yhdiskehäinenkukka, jonka kehälehdet ovat ainakin osittain yhdistyneet
yhdisteräinenkukka, jonka terälehdet ovat kasvaneet yhteen
yhdisverhiöinenkukka, jonka verholehdet ovat kasvaneet ainakin osittain yhteen
yhtäläiskehäinenkukka, jonka kehälehdet ovat keskenään niin samanlaisia, ettei niitä pysty erottamaan terä- ja verholehdiksi
yhtäläisvartaloinenkasvitaksonista, jonka kaikissa kukissa emilehtien vartaloiden pituus suhteessa heteiden ponsiin on sama
yksihaaraviuhkoviuhkomainen kukinto, jossa yksi sivuhaara jatkaa kasvua siten, että se haarautuu aina uudelleen haaraksi ja jokaisen haaran päähän syntyy kukka
yksikuntainenkukka, jonka heteiden palhot ovat yhtyneet yhdeksi kimpuksi, mutta ponnet ovat erillään
yksilokeroinensikiäin, joka ei ole jakautunut useaan lokeroon
yksineuvoinenkukka, jossa on joko heteitä tai emejä