Geofysiikka:ionikehä
ionosfääri | ionikehä
ionosfääri | |||
ionikehä |
Määritelmä
ilmakehän yläosassa oleva osittain ionisoitunut kerros, jolle on luonteenomaista suhteellisen hyvä sähkönjohtavuus
Selite
Ionosfäärissä on vapaita elektroneja ja ioneja. Vain noin 0,1 % ionosfäärin kaasuista on ionisoituneessa tilassa. Ionisaation aiheuttaa Auringon lyhytaaltosäteily (< 100 nm). Pääosa ionosfääristä esiintyy vain päiväsaikaan Auringon valaisemalla pallonpuoliskolla. Ionosfääristä erotetaan eri kerroksia ionitiheyden maksimien mukaan. Alimpana on D-kerros (60 - 90 km), missä ionitiheys on tyypillisesti 102 - 103 hiukkasta/ cm3. Seuraava kerros on E-kerros (105 - 160 km), ionitiheys 105 - 106 hiukkasta/cm3. Ionosfäärin ylin kerros on F-kerros (300 - 1000 km), missä ionitiheys on päivällä noin 106 /cm3 ja yöllä 105. F-kerros jaetaan kahteen alakerrokseen F1 ja F2. Ionosfäärin ominaisuuksia (mm. elektronitiheyden pystyjakauma) tutkitaan erilaisilla radiotaajuuksilla toimivilla ionosfääritutkilla esimerkkinä Ilmatieteen laitoksen STARE Hankasalmella.
Erikieliset vastineet
ionosphere | englanti (English) | |
jonosfär | ruotsi (svenska) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Geofysiikka:ionikehä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geofysiikka:ionikehä.)