Kielitiede:vokaalisointu
vokaalisointu | vokaaliharmoniavokaaliharmonia
| vokaalisointu | |
| vokaaliharmonia |
Määritelmä
vokaalien yhdistämistä rajoittava fonotaktinen ilmiö
Selite
Esimerkiksi suomessa samassa yhdistämättömässä sanassa ei saa olla etuvokaaleja y, ä, ö ja takavokaaleja u, o, a. Suomessa i ja e ovat neutraaleja eli ne voivat esiintyäv etuvokaalisissa ja takavokaalisissa sanoissa. Unkarissa myös vokaalien pyöreys on vaikuttava tekijä eli puhutaan labiaaliharmoniasta, mikä tarkoittaa sitä, että joillain sijapäätteillä on kolme varianttia, joissa vokaali on joko o, ö tai e.
Lisätiedot
VISK2008 Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on ilmiö, jossa vokaalit mukautuvat toistensa laatuun yksinkertaisen sanan sisällä: sanassa on vain joko takavokaaleja a, o, u tai vain etuvokaaleja ä, ö, y. Foneettisesti etiset vokaalit i ja e ovat kuitenkin vokaaliharmonian suhteen neutraaleja ja yhdistyvät niin etu- kuin takavokaalien kanssa, esim. pelätä, pelata, käsi, kasi. (» § 15–.)
Erikieliset vastineet
| vokaalengo harmonia | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| vowel harmony | englanti (English) | |
| vokalharmoni | ruotsi (svenska) | |
| magánhangzó-harmónia (luo nimityssivu) | unkari (magyar) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Kielitiede:vokaalisointu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:vokaalisointu.)