täydennys


täydennys

Lisätiedot

VISK2008 Täydennykseksi sanotaan (1) sanan valenssin mukaisia seuralaisia, ts. niitä lausekkeita, joiden kanssa sana esiintyy ja jotka viittaavat sen ilmaiseman tilanteen tai suhteen välttämättömiin osallistujiin, esim. ihastua räppiin, ilman sukkia, nisäkkäille ominaisia. Keskeisimmät täydennyksiä saavat sanaluokat ovat verbit ja adpositiot, sen sijaan nomineista ja adverbeista harvemmilla on täydennys. Verbin täydennyksiä ovat subjekti, objekti ja adverbiaalitäydennykset; esim. verbin ihastua kahdesta täydennyksestä toinen toimii subjektina, toinen adverbiaalina (Tyttö ihastui räppiin), ja verbin asettaa täydennyksiin kuuluu subjektin ja adverbiaalin lisäksi myös objekti (Äiti asetti maljakon pöydälle). Verbi täydennyksineen muodostaa lauseen, jossa voi lisäksi olla valinnaisia jäseniä eli määritteitä, esim. Koulussa tyttö ihastui kovasti räppiin. (2) Merkitykseltään joustavat verbit esiintyvät monissakin erityyppisissä täydennysympäristöissä eli erilaisissa täydennysmuoteissa. Myös näihin muotteihin kuuluvia jäseniä sanotaan täydennyksiksi. (» § 439, » § 446–.)

Erikieliset vastineet

complement	englanti (English)
komplement	ruotsi (svenska)

Lähikäsitteet

adverbiaalitäydennys (alakäsite)

Käytetyt lähteet

TCA

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:täydennys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:täydennys.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →