Selkokielen tutkimus:identiteettilähtöinen ilmaus
identiteettilähtöinen ilmaus
| identiteettilähtöinen ilmaus |
syrjimättömälle kielelle tyypillinen identiteettiä tai kulttuurista ylpeyttä korostava kielellinen ilmaus
Suomenkielisten identiteettilähtöisten ilmausten muodostustavoista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Esimerkiksi substantiivia autisti on suomessa pidetty identiteettilähtöisenä ilmauksena, kun taas esimerkiksi lausekkeita autistinen ihminen, autismikirjon ihminen ja autismikirjolla oleva ihminen on pidetty henkilölähtöisinä ilmauksina. Tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, voidaanko identiteettilähtöisinä pitää myös ilmauksia, joissa adjektiivia käytetään substantiivisesti (esim. vammainen). Suomenkielisissä teksteissä määritteen ja ihmistarkoitteisen pääsanan sisältäviä henkilölähtöisiä ilmauksia (esim. vammainen ihminen) ja substantiivisesti käytettyjä adjektiiveja (esim. vammainen) saatetaan käyttää samassa tekstissä toiston välttämiseksi.
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
AAVA-hanke2022, ValtasalmiI2024, Valtasalmi&Siltaloppi&Wacklin&Mustanoja2025
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 14.4.2026: Selkokielen tutkimus:identiteettilähtöinen ilmaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Selkokielen tutkimus:identiteettilähtöinen ilmaus.)