Mesoamerikan tutkimus:k’atun

    Tieteen termipankista

    k’atun

    k’atun
    Määritelmä mayakalenterin aikayksikkö, joka vastaa kahtakymmentä 360 päivän tun-jaksoa eli 7200 päivää
    Selite

    K’atun on järjestyksessään neljäs aikayksikkö pienimmästä nimittäjästä (eli päivästä) alkaen mayojen pitkälaskukalenterissa. Esimerkiksi pitkälaskukalenteripäivämäärässä 13.0.11.4.3 (16. tammikuuta 2024) numero 0 on kʼatun.

    Pitkälaskukalenterissa viisi ensimmäistä aikayksikköä pienimmästä suurimpaan ovat: k’in (1 päivä), winal/winik (20 päivää), tun/haab (18 X 20 eli 360 päivää), k’atun/winikhaab? (20 X 360 eli 7 200 päivää) ja baktun/pikhaab? (20 X 7 200 eli 144 000 päivää).[1]

    Erikieliset vastineet

    k’atunenglanti (English)
    k’atunespanja (español)
    k’atunruotsi (svenska)


    Alaviitteet

    1. Termeistä ensimmäinen on mayatutkimuksessa käytetty nimitys, joka pohjautuu 1500-luvun jukateekinkielisiin termeihin, ja jälkimmäinen klassisen mayakielen termi vastaaville ajanjaksoille. Kysymysmerkki ilmaisee sitä, että klassisen mayakielen nimi ajanjaksolle ei ole varmuudella tiedossa.

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 16.11.2024: Mesoamerikan tutkimus:k’atun. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Mesoamerikan tutkimus:k’atun.)