Teologia:reformoitu

    Tieteen termipankista

    reformoitu

    reformoitu
    Määritelmä

    1) Sveitsin ja Hollannin reformaatiota seuraava

    2) edellisten aatemaailmaan liittyvä
    Selite

    Luterilaisesta reformaatiosta erkaantui jo 1520-luvulla Ulrich Zwinglin johtama Zürichin reformaatio ja myöhemmin Jean Calvinin johtama Geneven reformaatio. Nykyisen Sveitsin ja Alankomaiden alueille muodostuneita, Zwinglin ja Calvinia teologiaa seuraavia reformaation haaroja kutsutaan reformoiduiksi kirkoiksi. Reformoidut kirkot levisivät näiltä synnyinsijoiltaan nopeasti ja monimuotoisesti ensin Skotlantiin, Unkariin ja Itä-Eurooppaan, sitten Etelä-Afrikkaan, Amerikkaan ja myöhemmin ympäri maailmaa, esimerkiksi Indonesiaan ja Koreaan.

    Reformoidut, presbyteeriset ja kongregationalistiset kirkot edustavat Calvinin ajatteluun sitoutuvaa teologiaa hieman eri painotuksin. Termi presbyteerinen on englannissa piispavaltaisuuden eli episkopalismin vastakohta. Presbyteerit eli vanhimmat johtavat tällaista kirkkoa eikä piispanvirka ole käytössä. Kongregationalismi painottaa yksittäisen seurakunnan autonomiaa kirkollisessa päätöksenteossa. Ylipäätään reformoiduissa kirkoissa kirkkojärjestysta ja hallintoa pidetään keskeisenä opillisena asiana enemmän kuin esimerkiksi luterilaisuudessa.

    Keskeisiä opillisia tunnustuksia reformoiduille ovat esimerkiksi Heidelbergin katekismus ja Westminsterin tunnustus. Jean Calvinin kirjoitukset, erityisesti Geneven katekismus ja Institutio religionis christianae, ovat olennaisen tärkeitä. Monissa kohdin seurataan luterilaista reformaatiota, mutta esimerkiksi ehtoollisaineiden hengellinen luonne korostuu luterilaisuutta enemmän. Reformoituun kristillisyyteen kuuluu opin ja elämän kiinteä ykseys, joka saattaa ilmetä moraalisena puhtautena (puritanismi, pyhityskristillisyys), maallisen työnteon ja erilaisten saavutusten korostamisena (”kapitalismin henki”) tai uskon ja luonnontieteen yhteensopivuuden puolustamisena (kreationismi, science and religion -keskustelu). Amerikkalaisen kulttuurin valta-aseman myötä reformoitu elämänasenne vaikuttaa eri tavoin.

    Vaikka englannin sana ”Reformed” usein viittaa näihin kirkkoihin, sitä saatetaan käyttää myös yleismerkityksessä ”protestanttinen”. Suomen kielessä sanat ”reformaatio” ja ”reformoitu” on syytä erottaa toisistaan tarkasti. Lisäksi on havaittava, että presbyteeriset ja kongregationalistiset kirkot ovat reformoidun kirkkokunnan alaryhmiä. Erilaisissa lähteissä myös baptistit, metodistit, helluntailaiset ja monet muut ryhmät voidaan yleistäen kuvata ”reformoituna kristillisyytenä”. Vaikka tälle yleistykselle on joitain aatehistoriallisia perusteita, eri ryhmät on syytä erottaa toisistaan.

    Reformoidussa kristikunnassa keskustellaan intohimoisesti ”kalvinismin” ja ”arminiolaisuuden” välillä. Jälkimmäinen suuntaus hylkää Calvinin ennaltamääräämisopin ja kallistuu metodistien ja baptistien tapaan ihmistahdon rajatun vapauden suuntaan. Suomalaisen on syytä huomata, että arminiolaisuus on yhtäältä historiallinen vähemmistönäkemys reformoidun kirkon piirissä, toisaalta yleisempi ja monien eri kirkkokuntia edustavien teologien kannattama tahdonvapauskäsitys.

    Erikieliset vastineet

    Reformedenglanti (English)
    reformiertsaksa (Deutsch)

    Käytetyt lähteet

    Religion2005, SaarinenR2009

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Teologia:reformoitu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:reformoitu.)