opetusrunous | didaktinen runous


opetusrunous
didaktinen runous

Määritelmä tietoa välittävä runous

Selite

Opetusrunoudella tarkoitetaan konkreettisia asiakokonaisuuksia käsittelevää, heksametrimittaan kirjoitettua runoutta, jonka sisältö on tyypillisesti sekä teknistä että mytologista. Opetusrunouden aiheita ovat esimerkiksi tähtitiede, tulivuoret, filosofia, lääketiede, maanviljelys, metsästys ja kirjallisuuskritiikki.

Varhaisin kreikkalainen opetusruno on Hesiodoksen (700-l. loppupuoli – n. 650 eaa.) Erga kai hēmerai (Työt ja päivät). Hesiodoksen nimiin on pantu myös mytologisia naisia luetteloiva Gynaikōn katalogos. Muita esimerkkejä ovat Arkhestratoksen (300-l. lopulla eaa.) gastronomiaa käsittelevä Hēdypatheia, Aratoksen (n. 315 – n. 240 eaa.) tähtikuvioita ja sääennustuksia käsittelevä Fainomena sekä Nikandroksen (100-l. eaa.) myrkyllisiä eläimiä käsittelevä Thēriaka ja muita myrkkyjä käsittelevä Aleksifarmaka.

Latinankielisestä heksametrimittaista opetusrunoutta edustavat Titus Lucretius Caruksen (n. 98–55 eaa.) De rerum natura (Maailmankaikkeudesta), Horatiuksen (65–8 eaa.) Ars poetica (Runousoppi), Vergiliuksen (70–19 eaa.) Georgica (Maanviljelijän työt), Columellan proosamuotoisen De re rustica -teoksen (n. 60–65 jaa.) kymmenes kirja, tuntemattoman tekijän Appendix Vergilianaan sisältyvä Aetna ja Augustuksen aikana eläneen Grattius Phaliscuksen metsästystä käsittelevä Cynegetica. Ovidiuksen (43 eaa. – n. 18 jaa.) elegiseen distikonmittaan kirjoittamaan opetusrunouteen kuuluvat Ars amatoria (Rakastamisen taito), Remedia amoris (Rakkauden parannuskeinot), naisten kauneudenhoitoa käsittelevä Medicamina faciei femineae ja roomalaisen kalenterin juhlapäiviä käsittelevä Fasti. Osittain on säilynyt myös Ovidiuksen kalastusta käsittelevä, heksametrimittainen Halieutica.

Myöhemmästä latinankielisestä opetusrunoudesta mainittakoon Marcus Maniliuksen Astronomica (1. vuosisata jaa.), Nemesianuksen (200-l. jaa.) metsästysaiheinen Cynegetica ja Serenuksen (300-l. jaa.) lääketieteellinen Liber medicinalis.

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

CastrénP&Pietilä-CastrénL2006, KivistöS&RiikonenHK&SalmenkiviE&Sarasti-WileniusR2007

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Antiikintutkimus:opetusrunous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Antiikintutkimus:opetusrunous.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →