Taidehistoria:rytminen travee

    Tieteen termipankista

    rytminen travee

    Esimerkki rytmisen traveen käytöstä. Jacques Cellier: Reimsin katedraalin päälaivan korottaminen (1583–1587). Bibliothèque national de France, Gallica, Folio 73r.
    rytminen travee
    Määritelmä klassistisessa rakennustaiteessa käytetty arkkitehtuuriaihe, jossa pää- ja sivutuki jaksottuvat rytmisesti esimerkiksi fasadissa
    Selite Rytminen travee pohjautuu jo antiikin Roomassa tunnettuun tuenvaihtojärjestelmään. Siinä pylväiden välit avautuvat sarjaksi arkadikaaria, joita kannattavat pienemmät pylväät. Kysymyksessä on siten funktioltaan kahden erilaisen pylväsjärjestelmän käyttäminen samanaikaisesti: suuremmat pylväät ja niiden kannattama palkisto muodostavat varsinaisen kantavan järjestelmän ja pienempi pilari- ja kaariaihe jäsentävän järjestelmän. Termin kehitti sveitsiläinen taidehistorioitsija Heinrich von Geymüller (1839–1909).

    Erikieliset vastineet

    rhythmical bayenglanti (English)
    travée rythmiqueranska (français)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Konttinen&Laajoki2000, RoutledgeHandbookClassicalArchitecture

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Taidehistoria:rytminen travee. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:rytminen travee.)