kansanmurha | joukkotuhonta


kansanmurha
joukkotuhonta

Määritelmä yleiskielinen, myös historiankirjoituksessa käytetty termi, joka vastaa oikeustieteellistä joukkotuhonnan käsitettä; tarkoituksellinen toiminta kokonaisen kansan tai sen osan tuhoamiseksi

Selite

Kansanmurha eli oikeustieteellisellä kielellä joukkotuhonta on määritelty Suomessa voimassa olevassa lainsäädännössä seuraavasti (sitaatti Finlex, Valtiosopimukset 5/1960: Yleissopimus joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi, toinen artikla):

"Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan joukkotuhonnalla jokaista seuraavaa tekoa, joka tähtää jonkin kansallisen, etnillisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittämiseen tässä sen ominaisuudessa joko kokonaan tai osittain:

a) ryhmän jäsenten tappamista;

b) vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttamista ryhmän jäsenille;

c) ryhmän elinehtojen tahallista huonontamista tarkoituksella aikaansaada sen fyysillinen hävittäminen joko kokonaan tai osittain;

d) toimenpiteiden toteuttamista, joiden tarkoituksena on syntyväisyyden ehkäiseminen ryhmän piirissä;

e) lasten pakollista siirtämistä ryhmästä toiseen."

Kansanmurhan eli joukkotuhonnan kieltävä yleissopimus hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa yksimielisesti 9.12.1948. Suomi liittyi sopimukseen YK:n jäseneksi tulonsa jälkeen vuodenvaihteessa 1959–1960. Yleissopimuksen taustalla oli laajalti ympäri maailmaa tunnettu halu estää natsi-Saksan suorittaman holokaustin kaltaisten epäinhimillisinä pidettyjen tapahtumasarjojen toistuminen missään olosuhteissa. Itse termi kansanmurha on alun perin englanninkielinen, genocide, ja se esiintyy ensimmäistä kertaa puolanjuutalaista taustaa olleen lakimiehen Raphael Lemkinin kesken toista maailmansotaa vuonna 1944 julkaisemassa kirjassa Axis Rule in Occupied Europe. Siinä kansanmurhalla viitattiin toisaalta natsien toteuttamaan, parhaillaan käynnissä olleeseen holokaustiin ja historiallisena esimerkkinä Osmanivaltakunnan ensimmäisen maailmansodan aikana toimeenpanemaan armenialaisten kansanmurhaan vuonna 1915. Termi vakiintui ja levisi nopeasti, ja nykyään sitä käytetään yleisesti sekä jo mainituista 1900-luvun alkupuoliskon kansanmurhista että historiankirjoituksessa myös lukuisista niitä varhaisemmista tapauksista. Myös 1900-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla on voimassaolevista YK:n yleissopimuksen rangaistuspykälistä huolimatta tapahtunut useita kansanmurhia, kuten esimerkiksi Bosnian kansanmurha ja Ruandan kansanmurha molemmat 1990-luvulla tai Darfurin kansanmurha 2000-luvulla. Näihin syyllisiä on pyritty tuomitsemaan ja rankaisemaan sekä erityistuomioistuimissa että kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Kansanmurhan käsitteen rinnalla ja sen kehittämistä ja vakiintumista ennen vastaavista tapahtumasarjoista on puhuttu myös esimerkiksi joukkomurhina tai rikoksina ihmisyyttä vastaan, joista molemmat ovat kuitenkin omilla tavoillaan kansanmurhaa laajempia käsitteitä. Yleisellä tasolla kansanmurha kuuluu myös sotarikoksiin.

Erikieliset vastineet

genocide	englanti (English)
génocide	ranska (français)
folkmord	ruotsi (svenska)
Völkermord	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

armenialaisten kansanmurha (alakäsite)
Bosnian kansanmurha (alakäsite)
Darfurin kansanmurha (alakäsite)
holokausti (alakäsite)
joukkomurha (yläkäsite)
rikos ihmisyyttä vastaan (yläkäsite)
Ruandan kansanmurha (alakäsite)
sotarikos (yläkäsite)
Yhdistyneet kansakunnat (vieruskäsite)

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Historia:kansanmurha. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:kansanmurha.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →